Tutkija: Veronkierron lopettaminen ei kiinnosta alan asiantuntijoita

23.4.2018 14.33

Riikka Suominen

Veronkierron asiantuntijat ovat niin läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, että he näkevät veronkierron suitsimisessa enemmän haittoja kuin hyötyjä.

Veroparatiiseista on uutisoitu viime vuosina toistuvasti. Tutkivien journalistien paljastamat Panaman ja paratiisin paperit osoittavat sekä laittomia että laillisia tapoja, joilla rikkaat pystyvät minimoimaan veronsa.

Tavallisia kansalaisia ja monia poliitikkojakin veronkierto vihastuttaa, mutta suomalaisten verotutkijoiden reaktiot ovat olleet toisenlaisia.

”Verotutkijoiden mukaan ongelma ei ole verovuoto, vaan päinvastoin se, että toimet veronvälttelyä vastaan vaarantavat oikeusturvan, uhkaavat liikesalaisuuksia tai ajavat elinkeinotoiminnan pois Suomesta”, kirjoittaa Helsingin yliopiston tutkija Santtu Raitasuo aiheesta tuoreessa artikkelissa.

Veroasiantuntijoiden kriittisyyden taustalla on heidän kaksoisroolinsa. Samat henkilöt esiintyvät verotuksen asiantuntijoina valiokunnissa ja sivutöinään konsultoivat asiakkaita verosuunnittelussa, Raitasuo sanoo.

”Verojuristit ovat olleet keskeisesti luomassa näitä veronkierto- ja verosuunnittelurakenteita”, Raitasuo sanoo Vihreälle Langalle.

Asialla on yhteiskunnallista merkitystä, sillä verotutkimus vaikuttaa suomalaisiin verotuskäytäntöihin ja jopa lakeihin.

”Tutkimus ei tapahdu kaikkien veronmaksajien intressissä vaan taloudellisten erityisintressien etua puolustaen”, Raitasuo sanoo.

Verojen vältteleminen on harmaata aluetta. Laillisen ja laittoman rajasta päättää viime kädessä tuomari, jonka päätökseen vaikuttavat myös verotutkijoiden kirjoitukset, joita käytetään apuna verolainsäädännön tulkinnassa.

Koska verotutkijat konsultoivat sivutöinään asiakkaita verojen minimoinnissa, heidän argumenttinsa puoltavat verosuunnittelun laillisuutta.

”Väitän, että verotutkimukseen vaikuttaa, että (tutkijoiden) intressit sekoittuvat”, Raitasuo sanoo. 

Ilmiöön ei ole kiinnitetty huomiota Suomessa, eikä verotutkijoilla ei ole velvollisuutta kertoa julkisesti sivutöistään verokonsulttina. Myöskään yliopistot eivät rajoita verotutkijoiden työskentelyä verokonsultteina.

Raitasuo esittää, että oikeustieteelliset julkaisut ilmoittaisivat kirjoittajien sidonnaisuudet. Silloin myös tuomarit tietäisivät verotutkijoiden sidonnaisuudet, kun he käyttävät tutkimustuloksia lainsäädäntöä soveltaessaan.

Verotutkijoilla on valtaa asiantuntijoina myös muun muassa lainsäädäntöhankkeissa tai verotyöryhmissä. Seurauksena verojärjestelmä voi kasvattaa tuloeroja enemmän kuin äänestäjät tahtoisivat, Raitasuo sanoo.

Eduskunnan asiakirjoista näkee, keitä asiantuntijoita on kuultu verolaeista päätettäessä. Joukossa on tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka toimivat tai ovat lähiaikoina toimineet isojen konsulttiyhtiöiden veroasiantuntijoina. Tällaiset konsulttiyhtiöt, kuten EY ja KPMG, myyvät asiakkailleen verosuunnittelua.

Jotain tutkijoiden vaietusta kaksoisroolista kertoo se, ettei valtiovarainvaliokunnan verojaostossa istuva kansanedustaja Ozan Yanar (vihr) ole koskaan edes ajatellut, että jaoston kuulemilla asiantuntijoilla voisi olla kaksoisrooli.

”Viime vuodet julkisuudesta on tullut painetta puuttua  aggressiiviseen verosuunnitteluun. Olemme kuulleet asiasta laajasti asiantuntijoita ja myös kansalaisjärjestöjä.”

Tällä hetkellä ajankohtaisin keskustelu verovälttelystä liittyy Suomessa sote-uudistukseen.

”Kun yksityisten tuottajien osuus kasvaa, niin pitää varmistaa, miten verojalanjälki hoituu ja millaisia läpinäkyvyysvaatimuksia tuottajille asetetaan”, Yanar sanoo.

verotus  Veropolitiikka  veronkierto  verovälttely 

Tweet