Julia Sivén

Mitä tänään koulussa opit, 5-vuotias? Paine pidempään oppivelvollisuuteen kasvaa

14.3.2018 17.55

Jenni Leukumaavaara

Peruskoulu on välttämätön, mutta ei vielä riitä elämässä pärjäämiseen. Siksi oppivelvollisuutta on singutettava alku- tai loppupäästä, tai molemmista. Näin ovat arvioineet esimerkiksi vihreät, sdp, talouspolitiikan arviointineuvosto ja nyt Opetusalan ammattijärjestö OAJ.

OAJ esitteli keskiviikkona oman ehdotuksensa uudeksi oppivelvollisuusmalliksi. Sen mukaan esiopetus kannattaisi aloittaa jo viisivuotiaille, ja siirtyminen ensimmäiselle luokalle tapahtuisi joustavasti 1-3 vuoden jälkeen.

Samaa joustavuutta olisi myös läpi peruskoulun. Hyvin menestyvä nuori voisi tehdä ammattikoulun tai lukion opintoja jo yläkouluikäisenä. Toisaalta oppivelvollisuus päättyisi vasta, kun nuori on suorittanut toisen asteen tutkinnon tai täyttänyt 19 vuotta. Nyt oppivelvollisuus päättyy käytännössä peruskouluun tai viimeistään 17-vuotiaana.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari pitää OAJ:n avausta hyvänä ja tervetulleena. OAJ:n kokonaisuus vastaa pitkälti vihreiden koulutusavausta, jonka puolue esitteli helmikuun lopulla.

”Varhaiskasvatuksen muuttaminen maksuttomaksi ja opetuksen muuttaminen joustavaksi ovat ehdottoman tärkeitä”, Kari sanoo.

Vihreät kannattaa myös oppivelvollisuuden pidentämistä nykyisestä.

Nykyinen hallitus on leikannut koulutuksesta kovalla kädellä. Se on aiheuttanut vahinkoa, mutta on toisaalta pakottanut keskustelemaan koulutuksesta enemmän kuin vuosiin.

Tutkimusten mukaan erityisesti koulutuksen alkupäällä on iso merkitys ihmisen loppuelämälle. Lapsi on alttiissa oppimisiässä 5-vuotiaana, ja varhainen opetus pienentää myös perheiden sosioekonomisten taustojen vaikutusta oppimiseen.

Oppivelvollisuuden pidentämisen taustalla on ajatus syrjäytymisen ehkäisystä ja koulutustason nostamisesta. Nyt noin 15 prosenttia ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa. Alle 18-vuotiaista koulupudokkaista neljä viidestä on myös työelämän ulkopuolella.

OAJ arvioi mallinsa kustannukseksi 300 miljoonaa euroa. Ehdotuksessa esimerkiksi esi- ja alkuopetuksen erityisopettajien määrä kaksinkertaistettaisiin. Erityisopettajista on jo nyt huutava pula, joten koulutusta olisi lisättävä.

Karin mielestä kustannukset ovat realistisia toteuttaa.

”Jos meillä on varaa antaa neljä miljardia pääosin hyödyttömiin yritystukiin, 300 miljoonaa euroa koulutukseen ei ole ollenkaan mahdoton. Yhteiskunta ei voi tehdä koulutusta parempaa investointia.”

Koulutus ja oppivelvollisuus ovat nousemassa yhdeksi seuraavien eduskuntavaalien suurista kysymyksistä. Koulutus pysyy myös nykyisen eduskunnan agendalla, sillä maksutonta toisen asteen koulutusta vaativa kansalaisaloite saavutti viime viikolla 50 000 allekirjoittajan rajan ja etenee eduskunnan käsittelyyn. 

 

koulutus  Vihreät  oppiminen  varhaiskasvatus 

Tweet