oatawa / istock

Selvitys: Politiikka vaatii raakaa remonttia, jotta kansalaisten luottamus demokratiaan palautuu

23.2.2018 4.00

Jenni Leukumaavaara

Remontoijan unelma. Näin voisi kuvailla eduskunnan ja laajemmin demokratian tilaa Suomessa.

Sitran tuoreen kansanvallan tilaa pohtivan selvityksen perusteella poliittinen päätöksentekomme on se hirsitalo, joka on yli sata vuotta sitten rakennettu laadukkaasti ja jopa radikaalin uudistusmielisesti.

Vuosikymmenten aikana asujat ovat kuitenkin rakentaneet tarpeettomia väliseiniä ja hengittämättömiä kerroksia. Rohkeimmat harkitsisivat talon purkua kehikolle asti.

Sitra valjasti entiset ministerit Liisa Hyssälän (kesk) ja Jouni Backmanin (sdp) tekemään selvityksen kansanvaltamme tilasta.

He haastattelivat yhteensä 106 keskeistä vaikuttajaa valtion- ja kuntahallinnosta, eduskunnasta, valtioneuvostosta, puolueista, etujärjestöistä ja elinkeinoelämästä. Haastattelut olivat nimettömiä. Tulos oli murskaava.

Vihreä Lanka kokosi selvityksen tärkeimmät remonttikohteet. 

Seinät alas ja katto korkealle

Puolueet ovat nahistuneita, eivätkä ne puhuttele kansaa. Ne ovat lähinnä vaaliorganisaatioita, eivätkä siinäkään kovin hyviä.

Edustuksellinen demokratia nykyisessä muodossaan ei kiinnosta kansalaisia.

Puolueiden on siis uudistuttava ja lunastettava paikkansa. Kansalaisilla on oltava aktiivisen vaikuttajan rooli, ei vain sivustakatsojan osa. Kansalaisia pitää houkutella mukaan päätöksentekoon ja puoluetoimintaan. Yhtenä houkuttimena tai kynnyksen madaltajana voisi olla jäsenmaksun verovähennysoikeus.

Puolueiden pitää ohjelmatyössään kuulla kansaa. Askeleita tähän suuntaan ottaa vihreät, joka parhaillaan päivittää poliittista tavoiteohjelmaansa aiempaa osallistavammin. Puolue kerää näkemyksiä kaikilta jäseniltään jo ennen puoluekokousta.

Backman ja Hyssälä eivät halua antaa ohjeita puolueiden uudistamiseen, mutta kannattavat uudistuksessa onnistuville tukevaa lisärahoitusta. 

Vaalikampanjoiden kalleus jähmettää ehdolle asettumista. Selvitys ehdottaa kampanjakattoa myös puolueille, ei vain yksittäisille ehdokkaille.

Roolitukset selkeiksi

Poliitikkojen päätettäväksi tulevat asiat ovat yhä laajempia ja ministeriöiden ja valtioiden rajat ylittäviä: ilmastonmuutos, kaupungistuminen, turvallisuus, turvapaikanhakijat.

Samaan aikaan päätöksenteko on rikkinäistä ja poukkoilevaa, koska päätöksentekijöiden roolit ja aikajänteet ovat pielessä. Nyt kaikki tuijottavat metrin päähän, mutta oikein kukaan ei ehdi katsoa kauemmas.

Lyhyen aikavälin operatiivisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin pyrkivät puuttumaan niin eduskunta, valtioneuvosto kuin virkamiehetkin, kun taas hyvin pitkän aikavälin sitoutumista vaativiin asioihin on vaikeampaa löytää toimijaa.

Kuvaavaa on, että eduskunnan juniorivaliokunta - nuorin ja cv:ssä ei niin hehkeältä näyttävä - tulevaisuusvaliokunta on ainoa, joka päätöksissään keskittyy pitkän aikavälin suunnitelmiin. Muut valiokunnat ovat niin kiinni hallitukselta tulevien lakiesitysten paikoin hyvinkin yksityiskohtaisissa läpikäynneissä, että suuremmat kuvat saattavat jäädä hahmottumatta.

Eduskunnan pitäisi päättää pitkästä, yli vaalikausien ulottuvista linjauksista. Nyt sen tekee hallitus, joka samalla sammuttelee päivänpolttavia tulipaloja. Selvityksen mukaan hallituksen tehtäväksi soveltuu parhaiten strategisen hallitusohjelmansa mukaisten vaalikauden linjausten ja päätösten tekeminen sekä toimeenpanon johtaminen.

Eduskunta siis linjaa, että ilmastonmuutos pitää taklata hiilivapaalla Suomella. Hallitus keskittyy keinoihin.

Virkamiesten tehtävänä on päätösten valmistelu ja toimeenpano sekä päiväkohtaisista hallinnollisista tehtävistä vastaaminen.

Päätöksenteko on siiloutunut ministeriöiden välillä ja jopa ministeriöiden sisällä. Omat siilonsa on myös kunnissa ja poliittisten puolueiden sisällä. Näitä olisi purettava, jotta ilmiöihin voidaan puuttua.

Ennen eduskuntavaaleja puolueiden olisi luotava yhteinen tilannekuva ja keskeiset painopisteet. Sitä ei pidä sekoittaa tavoitekuvaan.

Tilannekuva on esimerkiksi faktapohjainen nykytilanteen kuvaus esimerkiksi ilmastosta, kaupungistumisesta tai ulkomaalaisten määrästä.

”Esimerkiksi kaupungistumisesta pitää olla kaikilla jokin yhteinen tilannekuva. Tavoitekuva on se, pitääkö kaupungistumista lisätä vai vähentää”, Backman kuvailee. 

Järkeä kansanedustajien työnkuvaan

Eduskunnassa ei ole aikaa ajatella, aika usein ei ole aikaa syödäkään. Sitran raportti ehdottaa politiikan vuosikellon rukkaamista tasaisemmaksi ja inhimillisemmäksi.

Vihreiden kansanedustajat Olli-Poika Parviainen ja Heli Järvinen sanoivat esimerkiksi Vihreän Langan unettomuutta käsitelleessä jutussa, että joulunalusviikkojen maratonpäivät ovat järjettömiä. Parviainen ottaisi mieluummin lyhyemmät istuntotauot kuin järkyttävän kiireiset ja pitkät päivät lyhyemmällä kaudella.

Nykyisellään eduskunta käyttää lähes koko syksyn valtion budjetin käsittelyyn, vaikka budjetin muutosmahdollisuudet ovat siinä vaiheessa melko olemattomat.

Suuret linjat vedetään kevään kehysriihessä, jota selvityksen mukaan pitäisi eduskunnan vuosikierrossa painottaa nykyistä enemmän.

Sitran selvityksesta syntyy vaikutelma, että eduskunnalla on luottamuspula omaan vaikutusvaltaansa. Täysistunnossa puhutaan enemmän medialle kuin toisille kansanedustajille. Poliittiset avaukset tehdään nykyään ihan muualla kuin eduskunnassa.

Selvitysmies Backman antaa esimerkin: hän toimi kahdeksan vuotta sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Kertaakaan sinä aikana viestintäväki ei kehottanut tekemään avausta eduskunnan  täysistunnossa - jonka pitäisi olla poliittisen päätöksenteon ykköspaikka. Avaukset tehdään tiedotusvälineissä tai muulla tavoin. 

Edustajat kirjastoihin ja virkamiehet kiertoon

Eduskunnan on siirryttävä moderniin aikaan ja mahdollistettava etätyöskentely ja etä-äänestys.

”On hullua, että ministerit eivät voi lähteä kokouksiin ulkomaille, jos pitää olla äänestämässä hallituksen luottamuksesta”, Hyssälä sanoo.

Kansanedustajat voisivat kirjastoissa tavata kansalaisia. Kirjastoille on ehdolla erillinen määräraha tätä varten.

Haastateltavien mukaan kansainvälisyys loistaa poissaolollaan eduskunnassa. Selvitys ehdottaa kansanedustajille vuosittaista kansainvälistymiskoulutusta.

Virkamiehistölle Sitran haastateltavat ehdottavat tuuletusta. Demokratialle olisi hyväksi kierrättää asiantuntemusta eduskunnassa ja valtioneuvostossa.

Ei ole tavatonta, että sama valiokuntaneuvos työskentelee useita kymmeniä vuosia samassa valiokunnassa.

Ministeriöissä samat virkamiehet ovat merkittävässä asemassa esimerkiksi budjetin suuntaviivojen luomisessa. Esimerkiksi valtiovarainministeriössä virkamiehet ovat paikoin kansanedustajia ja ministereitä merkittävämpiä päättäjiä. Selvitys haluaa enemmän valtaa demokraattisesti valituille päättäjille.

eduskunta  eduskuntaryhmä  politiikka  puolueet  demokratia  lobbaus 

Tweet