On elämälle vierasta, ettei seksiin tarvitsisi suostumusta

9.2.2018

Riikka Suominen

Riikka Suominen on Vihreän Langan päätoimittaja.

Seksistä pitää sopia. Jos seksi ei ole vapaaehtoista, on  kyseessä raiskaus. Raiskauksesta pitää pystyä oikeudessa rankaisemaan.

Tästä on kyse suostumuksen puutteesta raiskauksen määritelmänä. Nykyisellään raiskaus määritellään sen perusteella, käytetäänkö teossa väkivaltaa tai sen uhkaa tai laittaako uhri hanttiin.

Suostumuksellisuus siis tarkoittaa, että seksissä varmistetaan toisen osapuolen haluavan sitä. Suostumuksen puutetta raiskauksen tunnuksena ovat vaatineet muun muassa vihreiden kansanedustajat Emma Kari, Satu Hassi ja Olli-Poika Parviainen.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) pitää suostumusvaatimusta ”elämälle vieraana”. Samaa ilkkuvat nettitrollit, jotka möyhyävät, että kohta tarvitaan varmaan EU-kaavake seksiin suostumiseen.

Häkkäsen mukaan suostumus lisäisi entisestään huomiota raiskauksen uhrin käytökseen.

Väite ei ole looginen. Nykyisellään kriteeri on, että uhri panee tarpeeksi hanttiin ja viestittää tekijälle, ettei halua. Tämä herätti ihmetystä viimeksi joulukuussa, kun 10-vuotiaan tytön raiskaus tuomittiin lievemmin törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä. Oikeus perusteli, ettei tyttö vastustellut.

Ruotsissa demareiden ja vihreiden muodostama hallitus on esittänyt, että suostumuksen puute olisi heinäkuusta eteenpäin raiskauksen kriteeri. Esitykselle on Ruotsissa laaja poliittinen tuki. Ruotsin syyttäjävirasto kannattaa suostumuksellisuuslakia, samoin poliisi. Silti se on vastatuulessa.

Toissaviikolla tuomareista koostuva lakineuvosto tyrmäsi suostumuksellisuuslain. Tuomareiden mukaan esitys ei selkeästi määritä, mikä olisi laillista ja mikä laitonta. Liian paljon jäisi yksittäisten tuomareiden tulkinnan varaan.

Hallituksella on paljon pelissä, sillä Ruotsissa on syksyllä vaalit, ja #metoo-kampanjan vuoksi poliitikot haluavat näyttää, että rikokset naisia kohtaan otetaan tosissaan.

Ruotsin lakiesityksen ongelma on epämääräisyys. Siinä ei sanota, että vapaaehtoisuus tulisi osoittaa sanoin tai teoin. Alkuperäisessä lainvalmistelussa tällainen muotoilu oli mukana.

Ruotsin asianajajaliiton mielestä laki ei johtaisi uusiin tuomioihin, koska raiskauksen todistaminen olisi jatkossakin vaikeaa. Mutta sen asianajajaliittokin myöntää, että suostumuksellisuusvaatimus vaikuttaa yhteiskunnan normeihin.

Normien vuoksi suostumuksenpuute pitää saada raiskauksen kriteeriksi Suomessakin. Suostumus viestittää, että naisen (raiskauksen uhrit ovat useammin naisia) vartalo ei ole seksin kohde automaattisesti vaan ainoastaan silloin, kun nainen ilmaisee haluavansa sitä.

Nykyisellään laki lähtee siitä, että naista saa aina käyttää. Vain jos nainen tarpeeksi pontevasti estää tai kieltää, voi kyseessä olla rikos.

Voi ajatella, että suostumuksen varmistaminen on itsestäänselvää eikä sitä omaksuta lakitekstistä vaan kotikasvatuksesta. Mutta lait vaikuttavat arvoihin.

Suomessa esimerkiksi raiskaus avioliitossa tuli rikolliseksi vasta vuonna 1994. Nykyään vain kahdeksan prosenttia suomalaisista pitää hyväksyttävänä puolison pakottamista seksiin (Eurobarometri). Se on kahdeksan prosenttia liikaa, mutta kuitenkin selvä vähemmistö.

Suostumuksellisuus ei vaikeuta seksuaalista kanssakäymistä, vaan helpottaa sitä. Se tuo näkyväksi sen itsestäänselvän asian, että seksissä tulee kommunikoimalla varmistaa, että molemmat osapuolet haluavat sitä.

Suostumus helpottaa myös heitä, jotka ovat #metoo-kampanjan jälkeen pohtineet, mitä enää uskaltaa tehdä. Mitä vaan, jos siihen saa luvan.

On elämälle vierasta, ettei seksi perustuisi vapaaehtoisuuteen. Siksi Suomen pitää saada suostumuksen puutteeseen perustuva raiskauslaki.

seksuaalirikos  raiskaus  lainsäädäntö  suostumuksellisuus  #metoo  Ruotsi