Suomi tarvitsee ihmisiä, mutta kukaan ei saa jäädä

11.12.2017

Riikka Suominen

”Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma tulee nostamaan Suomen vetovoimatekijät esille. Turvallinen ja vakaa yhteiskunta esim.” 

Näin iloitsi Twitterissä marraskuussa sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio kasvavasta maahanmuutosta. Hetken ajattelin, että hänen tilinsä on hakkeroitu.

Niin mahdottomalta tuntui, että maahanmuuton yhteydessä iloittaisiin Suomen houkuttelevuudesta.

 

Juuri vetovoimatekijät on viimeiset kaksi vuotta ollut koodisana sille, että pelätään liian monen tulevan Suomeen. 

Vetovoimatekijöiden karsiminen on ollut hallituksen maahanmuuttopolitiikan ydin. Siksi on vaikea muistaa, että Suomi itse asiassa toivoo ihmisten muuttavan tänne.

Hallitusohjelman mukaan ”maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykyä ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa vahvuuksia osaksi suomalaista yhteiskuntaa”.

Suomessa kuolee vuosittain enemmän ihmisiä kuin syntyy. Ilman muualta muuttaneita väkimäärä pienenisi joka vuosi. Muun muassa teknologiateollisuus, pankkien ekonomistit ja helsinkiläiset poliitikot muistuttelevat säännöllisesti, että talouskasvu tarvitsee maahanmuuttoa. Työvoimapula on jo tulppa kasvulle. 

Samaan aikaan täältä halutaan lähettää Afrikkaan Suomessa viisi vuotta asunut sairaanhoitaja, jolla on työpaikka ja Suomessa syntynyt lapsi. Sudanilainen tutkijapariskunta oli tulla karkotetuksi vain muutama kuukausi ennen tutkimuksensa valmistumista. Työpaikan saaneita turvapaikanhakijoita haetaan työpaikoiltaan karkotettaviksi. Eilen viikolla uutisoitiin 14-tytöstä, joka ei saa jäädä Suomeen thaimaalaisen äitinsä kanssa.

 

Oikeus hakea turvapaikkaa ei liity siihen, mitä tarpeita Suomella on. Mutta on käsittämättömän typerää, että emme hyödynnä maahantulijoita tilanteessa, jossa tarvitsemme lisää työntekijöitä.

Kuten ihmisoikeusprofessori Elina Pirjatanniemi kiteyttää tuoreessa Vihreän Langan numerossa ”Uskomme naiivisti, että turvapaikanhakijoista voi sanoa mitä vain, ja silti onnistuisimme houkuttelemaan Suomeen huippuosaajia”. 

Ei voi olla vain vähän ulkomaalaisvastainen. 

Sen, hyödyttääkö maahanmuutto Suomea, ratkaisee se, miten hyvin tänne tulleet ihmiset saadaan kotoutumaan maahamme. Puhumattakaan siitä, miten tärkeää kotoutuminen on Suomeen tulleille itselleen.

 

Onnistumiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkkä kotouttamispoliitikka. THL:n tutkimusten mukaan ne maahanmuuttajat, joilla on perhe Suomessa, voivat huomattavasti paremmin kuin perheestään erossa olevat. Siksi kannattaisi miettiä, olisiko taloudellisestikin kannattavaa inhimillistää perheenyhdistämispolitiikka.

Yritykset toivovat, että ulkomaalaiset opiskelijat saadaan sitoutettua suomalaisiin työpaikkoihin jo opiskeluvaiheessa. Tänä syksynä voimaan tulleet lukukausimaksut vaikeuttavat tätä. Esimerkiksi Kiinan valtio on luvannut maksaa lukukausimaksut, kunhan opiskelijat palaavat valmistuttuaan Kiinaan. 

Kotouttaminen on kielikursseja ja työvoimaneuvontaa, mutta oleellisinta on, että ihminen kokee kuuluvansa jonnekin. Siksi se, onnistuuko Suomen kotouttamispolitiikka, ei ole vain valtionhallinnon vastuulla. Eikä se ole vain maahanmuuttajien omasta asenteesta kiinni. Paljon vastuuta on meillä, jotka jo kutsumme Suomea kodiksemme.

Edit. 12.12.2017 Korjattu Jorma Vuorion titteli 

Maahanmuutto  maahanmuuttovirasto  ihmisoikeudet  työvoimapolitiikka  kotoutuminen 

Tweet