Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Saddam Hussein ei ole kuollut
4.12.2017
Huono turvallisuustilanne, tappamista, räjähdyksiä, uhreja... Tämä on nykyään Irakissa aivan arkipäivää.
Se on sen sijaan tämän hetken tilanteessa uutta, että alueelliset toimijat etenkin pohjoisessa (niin sanotussa Irakin Kurdistanissa) yrittävät panna Irakin kartan uusiksi.
Kurdistanin aluehallinto otti rohkean askeleen ja järjesti kansanäänestyksen kurdivaltion perustamisesta Irakin alueelle. Kurdien aluehallinto tukeutui retoriikassaan siihen, miten kurdeja sorrettiin – Saddamin aikana!
Saddam Husseinin sorto kohdistui tuolloin kuitenkin aivan kaikkiin Irakin kansalaisiin, jotka vastustivat vallitsevaa hallintoa ja politiikkaa.
Tasapuolisuuden nimissä pitäisi kaikkien Saddamin sortamien vähemmistöjen saada perustaa oma valtio Irakin alueelle. Oikeudenmukaisuus kuuluu kaikille! Esimerkiksi turkmeenit ovat irakilaisvähemmistö, jota ovat sortaneet sekä arabit että kurdit. Heilläkin on oma lippu ja kieli.
Arabien ja kurdien väliset jännitteet ovat päässeet leimahtamaan, ja uskon, että Irak on matkalla kohti uutta sisällissotaa arabien ja kurdien välillä, ei enää niinkään sunnien ja šiialaisten välillä. Somekanavat täyttävä vihapuhe on mennyt aivan hallitsemattomaksi.
Minäkin jouduin Facebookissa ikävään tilanteeseen, kun julkaisin profiilissani pilakuvan Irakin surullisesta tilanteesta. Läheiset tutut, sekä arabit että kurdit, alkoivat kommenteissaan solvata toisiaan niin että minun oli poistettava postaus. Kaikki FB-kaverit ovat oikeastikin ystäviäni, enkä halua, että kukaan heistä loukkaantuu jonkun toisen haukuista.
Voi vain kuvitella, millaista meno on ystäväpiirini ulkopuolella! On niin surullista, että maani on sirpaloitumassa. Niin pitkään meitä yhdistivät sama maa, sama lippu, sama kansallisidentiteetti, josta meidät maailmassa tunnettiin.
Eräs ystäväni sanoi jokin aika sitten: ”Niille kansoille kuuluu kotimaa, jotka ovat alusta asti taistelleet. Ne kansat eivät kotimaata ansaitse, jotka eivät ole sen eteen panneet tikkua ristiin.”
Siinäpä pohdittavaa. Jokin totuuden siemen siinä taitaa piillä.
Puolustan kansojen itsemääräämisoikeutta, mutta vastustan sitä, että viattomien verta vuodatetaan piittaamattomien hallitusten omien intressien takia.
Minulla on Irakissa paljon tuttuja – en halua sanoa ”ystäviä” – joiden mielestä en saisi sanoa mielipidettäni Irakin tapahtumista, koska kerran asun Irakin rajojen ulkopuolella.
Mutta oli miten oli, minun suonissani virtaa irakilainen veri, ja geenini ovat Irakista. Vielä minulla ei ole muuta identiteettiäkään kuin irakilainen! Joten kyllä minullakin on oikeus ilmaista mielipiteeni siitä, mitä tapahtuu maassa, jossa olen syntynyt ja kärsinyt!
Minusta se, mitä nyt tapahtuu Irakin Kurdistanissa, menee toiseen suuntaan kuin maan kehitys. Irakilaisena naisena ja toimittajana olen sitä mieltä, että Saddam Hussein on syntymässä uudestaan vähän eri ilmiasussa, erikielisenä ja aurinkolipun alla.
Tänään käskyt antaa Mas’ud Barzani, ja lauma tottelee! Hänen seuraajansa ovat valmiit uhraaman henkensä johtajansa edestä, vaikka sitten pitäisi taistella oman Irakin kansan veljiä vastaan.
Ja sama toisin päin: arabit ovat valmiina uhraamaan kaikkensa sen puolesta, ettei kurdivaltiota perustettaisi Irakin alueelle.
Molemmat tulevat kuitenkin unohtaneeksi täysin, että he elivät vuosikausien ajan veljinä ja naapureina! Monet Irakin arabithan menivät kurdien kanssa naimisiin, eikä kukaan ajatellut puolisoiden olevan jotenkin erilaisia.
Tavalliset ihmiset joutuvat aina maksamaan hengellään sen, että voittajina säilyvät aina samat vaikutusvaltaiset tahot, jotka eivät edes lopulta välitä muusta kuin pankkitilinsä saldosta uusista entistä laajemmista valtaoikeuksista.
Tervetuloa uuden diktaattorin maahan!
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
