Opettele uudelleen lukemaan

Maxim Usik

25.10.2017 7.47

Riikka Suominen

Onko kirjojen lukeminen jäänyt? Taistele someriippuvuutta vastaan. Se vie aikaa ja tuhoaa keskittymiskyvyn. Kirjojen lukeminen parantaa muistia ja lisää empatiaa.

VIEROITTAUDU KÄNNYKÄSTÄ

Kun istun bussiin, alan automaattisesti räplätä kännykkää. Power of Habit -kirjan mukaan aivot eivät juuri työskentele, kun jostain on tullut tällainen tapa. Tietty asia laukaisee aivoihin juurtuneen tavan (bussiin istuminen), aivot tekevät autopilotilla toiminnon (Facebookin avaaminen) ja saavat palkinnon (näen jotain uutta ja kivaa). Mekanismin vuoksi tavoista on vaikea luopua.

VASTUSTA PIKAPALKINTOJA

Sosiaalisen median firmoissa ja peliyhtiöillä työskentelee tuhansia psykologeja miettimässä, miten meidät saa koukutettua.

”Facebookin ja romaanin välinen kilpailu on epäreilu. Viihdymme verkossa, koska saamme jatkuvasti pieniä palkintoja, vaikkapa ihanaa katsottavaa, joka vahvistaa maailmankuvaamme. Ei romaanin kirjoittaja ajattele näin. Hän ajattelee, että lukijan pitää jaksaa lukea koko kirja. Palkinto on kauempana”, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

OLE SITKEÄ

Antautuminen pelkän sälän lukemiselle muuttaa käyttäytymistä puolipysyvästi.

”On yhä helpompaa hakea pelkästään nopeita palkintoja. Lukemisen aloittamisesta tulee tosi vaikeaa”, Huotilainen sanoo.
Pidempiaikaisen palkitsevan tunteen hakeminen pitää oppia uudelleen.

TARINAT LISÄÄVÄT EMPATIAKYKYÄ

”Tutkimukset näyttävät, että tarinallisen pitkän proosan lukeminen lisää ennakointikykyä ja empatiaa ja vaikuttaa positiivisesti muistiin”, Huotilainen sanoo.
Niitä etuja ei nopeiden palkintojen maailmasta tule. Sosiaalisen median muistutustoiminnot ruokkivat muistamattomuutta. Somekuplien yhteydessä puhutaan myös empatiakykyjen heikkenemisestä. Huotilaisen mukaan syynä on sosiaalisen median kaksijakoinen maailma: me vastaan ne. ”Niiden” tekstejä ei edes näytetä ”meille”, mikä heikentää empatiakykyä.

KESKITY PAREMMIN

Läsnäolotaidoilla on tutkitusti hyviä vaikutuksia mielenterveydelle ja keskittymiselle.
”Kirjan lukeminen on yksi hauskimmista tavoista harjoitella keskittymiskykyä”, sanoo kirjallisuusalan kattojärjestön Lukukeskuksen johtaja Ilmi Villacís.

HANKI MUISTIKIRJA

Keskittymistä haittaavat ulkoiset keskeytykset ja sisäiset impulssit.
Keskeytykset vähenevät, kun kännykästä sammuttaa sosiaalisen medin ilmoitukset. Sisäisiä impulsseja voi rauhoittaa muistikirjalla. Siihen voi kirjata irtoajatukset ja jatkaa lukemista.

KOUKUTU ääNIKIRJOIHIN

Huonosta tavasta pääsee eroon korvaamalla sen paremmalla. Luppoajan voi täyttää myös äänikirjoilla. Ne koukuttavat ja edut ovat lähes samat kuin painetulla kirjalla.

”Kuunnellessa voi olla fyysisesti aktiivinen: siivota tai ulkoiluttaa koiraa”, Huotilainen sanoo.

Äänikirjoja on muun muassa maksullisissa ElisaKirja-, Bookbeat- ja Audible-sovelluksissa. Kirjaston äänikirjoja voi toistaiseksi kuunnella vain cd-soittimella tai pöytätietokoneella, sanoo erikoiskirjastonhoitaja Eeva Rita-Kasari Tapanilan kirjastosta Helsingistä.

palaudu novellilla

Lukemisen tärkein vaikutus on rentouttavuus. Jos pitää monta sosiaalisen median kanavaa auki, aivojen tarkkaavaisuustoiminnot mukautuvat hyppimiseen ja alkavat odottaa sitä. Asiasta toiseen hyppiessä mieli ei rentoudu. Sosiaalinen media syöttää jatkuvasti pikkutäkyjä, joihin ei enää palata.
”Voi luulla, että Facebookin ihana koiravideo rentouttaa kesken kiireisen työpäivän. Se ei rentouta aivoja samalla tavalla kuin kirja. Sosiaalinen media ei varsinkaan rentouta, jos sitä käyttää tuntikausia”, Huotilainen sanoo.
Nopeaan palautumiseen voi kokeilla kännykän sijaan vaikka novellia.

KIRJA KUULUU VESSAAN

Nopeaa rentoutumista tarjoaa vessakirja. Jos someaddiktio on siinä pisteessä, että myös vessaan on otettava mukaan puhelin, sen tilalle voi ottaa kirjan. Vessakirja korvaa puhelimen räpläyksen.

ALOITA KEVYESTI

Jos lukemisesta on ollut taukoa, sen voi aloittaa kevyesti. Vaikka hömppäkirjasta, vanhasta suosikista tai lyhyistä teksteistä, kuten sarjakuvista, lehtiartikkeleista tai novelleista.
“Esimerkiksi Koko Hubaran Ruskeat tytöt, tempaa mukaansa. Kirja sai alkunsa blogista, joten tekstit eivät ole akateemisen raskaita”, vinkkaa Eeva Rita-Kasari. Hän on yksi Helsingin kirjastojen kirjavinkkaajista, joilta voi kysyä omien kiinnostuksen kohteiden mukaan räätälöityjä lukuvinkkejä.
Mukaansa voi temmata myös kirja, joka osuu omaan elämäntilanteeseen, vaikkapa vanhemmuuteen tai eroon.
”Koukuttavimpia ovat olleet kirjat, joista löydän yhtymäkohtia tai ratkaisuita omaan elämääni”, sanoo Ilmi Villacís.

HAE VERTAISTUKEA

Motivaatiota voi kasvattaa hakeutumalla muiden lukijoiden seuraan. Lukupiirejä löytyy kirjastoistakin.
“Kirjasta riittää aina puhuttavaa. se on kuin yhteinen tuttu”, sanoo Villacís.
Lukeminen on yhteydessä kirjoitustaitoon. Hyvästä kirjoitustaidosta on hyötyä työelämässä pärjäämiselle. Villacís muistuttaa, miten paljon työelämässä arvostetaan tarinankerronnan taitoa. ”Kirjat ovat hyvä lähde sen harjoittelemiseen.”
Tarjolla on niin paljon ajanvietettä, että kirja on kuin tarjoaisi vihanneksia karkkikaupassa, sanoo Villacís. Siksi pitää tehdä tietoinen valinta. Lukeminen on treenattava taito. Jo 20 minuuttia päivässä riittää lukukunnon ylläpitoon. Hyödyntää voi vaikkapa työmatkat.
“Lukemista voi verrata kuntoiluun. Jälkeenpäin on hyvä olo.”

maailmanparannuskoulu  sosiaalinen media  kirjat  kirjallisuus  empatia  Hyvinvointi  aivotutkimus