Lintukoto särkyy yhä uudelleen

19.10.2017 14.31

Lasse Leipola

Turun veitsi-isku ei muuttanut Suomea vaarallisemmaksi. Joukkosurmia on tapahtunut viime vuosikymmeninä valitettavan usein. Mutta se, miten tapauksiin on reagoitu, on vaihdellut suuresti.

Las Vegasin joukkosurmasta oli kulunut tuskin vuorokautta, kun Valkoisen talon tiedottaja Sarah Huckabee Sanders sanoi toimittajille, että nyt ei ole aika tehdä politiikkaa. Tätä tuskin olisi sanottu, jos ampuja olisi ollut ei-valkoinen maahanmuuttaja. Miksi jotkut väkivallanteot herättävät välittömän tarpeen poliittisille toimenpiteille, kun toiset taas kuitataan ikään kuin luonnollisina ja väistämättöminä onnettomuuksina?

Yhden vastauksen tarjoaa israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari. Hän kirjoitti pariisilaisen Charlie Hebdo -lehden toimitukseen tammikuussa 2015 tehdyn terrori-iskun jälkimainingeissa brittilehti Guardianiin, että länsimaiset yhteiskunnat sietävät tietyn määrän onnettomuuksia ja muuta väkivaltaa, mutta terrorismia ja poliittista väkivaltaa ei siedetä lainkaan. Juuri se, että poliittinen väkivalta on saatu siivottua lähes täysin moderneista länsimaisista yhteiskunnista, tekee terrorismista tehokasta.

”Mitä vähemmän maassa on poliittista väkivaltaa, sitä voimakkaamman shokin terrori-isku aiheuttaa. Seitsemäntoista ihmisen tappaminen Pariisissa saa paljon enemmän huomiota kuin satojen tappaminen Nigeriassa tai Irakissa. Paradoksaalisesti modernien valtioiden onnistuminen poliittisen väkivallan karsimisessa tekee niistä erityisen haavoittuvaisia terrorismille”, Harari kirjoitti.

Siten yhdysvaltalainen yhteiskunta on valmis sietämään tolkuttoman määrän pienempiä ja suurempia ammuskeluja – kunhan ampuja ei ole ulkomaalainen. Suomessakin ollaan valmiita hyväksymään tietty määrä väkivaltaa. Sadat henkirikosten uhrit tai kymmenettuhannet pahoinpidellyt kansalaiset eivät aiheuta sellaista reaktiota kuin tietyt yksittäistapaukset.

Turun Kauppatorin puukotuksista ehti kulua tuskin vuorokautta, kun ensimmäiset poliitikot olivat vaatimassa lisää resursseja poliisille ja uutta tiedustelulakia nopeutetulla aikataululla. Seuraavina viikkoina nousivat esiin myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pakkopalautusten tehostaminen ja paperittomien auttamisen kieltäminen.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta pitää näin nopeaa reagointia poikkeuksellisena.

”Tapaus tuli jo valmiiksi vaikeaan ja tulehtuneeseen keskusteluun turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista. Sen vuoksi ei ollut samanlaista malttia kuin esimerkiksi kouluammuskeluiden kohdalla.”

Hän muistuttaa, että Jokelan ja Kauhajoen kouluammuskeluiden jälkeen tehtiin perusteellisia selvityksiä siitä, millaisesta ilmiöstä oli kyse ja mitä sille voitaisiin tehdä. Turun tapauksen kohdalla on ollut paljon vaikeampi lähteä pohtimaan, millainen ilmiö terroristinen rikos on.

”Melko vähän on keskusteltu esimerkiksi integraatiosta ja syrjäytymisestä, vaikka näyttäisi siltä, että monet iskut Euroopassa ovat tänne tulleiden syrjäytyneiden nuorten miesten tekosia. Ihmisoikeuksista huolehtiminen on parasta terrorismin torjuntaa”, Nuotio sanoo.

Hänen mukaansa suhtautuminen Turun iskuihin on suomalaisille uudella tavalla vaikea kysymys. Hän pitää nyt nähtyä politisoitumista tarpeettomana. Pohjoismaisen kriminaalipolitiikan vahvuus on perinteisesti ollut se, että voimakkaasti politisoituneita kysymyksiä on ollut suhteellisen vähän.

”Nyt nousee hätäisesti kaikenlaisia sekalaisia ajatuksia, jotka johtavat helposti pinnallisiin toimiin. Toki siihen vaikuttaa myös se, että perussuomalainen puolue on keskittynyt tekemään politiikkaa juuri näistä asioista.”

Korjausliikkeiden tarve tuleekin usein jostain muualta kuten korkeimmasta oikeudesta. Nuotio muistuttaa tapauksista, joissa korkeimmassa oikeudessa on todettu, ettei tuomio ole nykylainsäädännön nojalla mahdollinen.

Esimerkiksi vuonna 2012 korkein oikeus hylkäsi seksin ostamista koskevan syytteen, koska ei ollut riittävää näyttöä siitä, että seksin ostaminen ihmiskaupan uhrilta olisi ollut tahallista. Tämän seurauksena oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) käynnisti lakihankkeen, jolla pykälän soveltamisalaa laajennettiin.

”Toinen esimerkki on tapaus, jossa eron jälkeen toinen osapuoli oli lähetellyt satoja yöllisiä uhkausviestejä eksälleen. Korkein oikeus katsoi, ettei tällainen ikävä viestintä mahdu kotirauhan rikkomista koskevan säännöksen piiriin ja hylkäsi syytteen. Se johti myöhemmin viestintärauhan rikkomisen kriminalisointiin.”

Kansalaisaloitteet voivat lisätä yksittäistapauksiin perustuvaa lainsäädäntöä. Taannoin lakivaliokuntaan hyytyi kansalaisaloite, jossa vaadittiin kovempia rangaistuksia rattijuopoille. Aloitteen taustalla oli onnettomuus, jossa rattijuoppo ajoi kahden tytön yli. Nuotion mukaan tällaiset tapaukset voivat synnyttää kansanliikkeen, joka kanavoituu sitten ajamaan muutosta kansalaisaloitteen kautta.

”On ollut ehkä yllätyskin, että se on poikinut tällaisia isoja aloitteita yksittäisten tapausten pohjalta. Normaalistihan lainsäädäntö ei tällä tavoin synny.”

Parhaimmillaan lainsäädännön tarve huomataan jo, ennen kuin todellinen tilanne tulee vastaan. Törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu kriminalisoitiin vuonna 2013.

”Se liittyi osittain rahakuljetusryöstöihin. Osittain siihen, että poliisi sai joskus tietää esimerkiksi puhelinkuuntelussa, että joku aiotaan tappaa. Tällaiseen ei ollut keinoa puuttua, kun kyseessä ei vielä ollut rikoksen yritys.”

Uutta lakia sovellettiin ensimmäisen kerran, kun Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltiin suunnitelmaa tehdä joukkosurma Helsingin yliopistolla. Isku piti tehdä maaliskuussa 2014. Tekijät saatiin kiinni viikkoa aiemmin. He saivat ehdottomat vankeustuomiot törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Hovioikeuskäsittelyn yhteydessä toinen tekijöistä todettiin syyntakeettomaksi.

”Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten huomataan tarve ja sääntely tehdään huolellisen valmistelun pohjalta. Jos mennään poliittisväritteiseen ja nopeaan reagointiin, tehdään jotain, mikä ei ole viisasta ja harkittua.”

Joukkosurmia ja niiden yrityksien seurauksia

Turku 18.8.2017

Kuolleita: 2

Loukkaantuneita: 9 (tekijä mukaanlukien)

Tekijä: turvapaikanhakijana Suomeen saapunut 22-vuotias marokkolainen, jolla rikostaustaa ulkomailla.

Tekotapa: Tekijä puukotti Turun Kauppatorilla ja sen ympäristössä vastaantulleita naisia sekä kahta auttamaan tullutta miestä, kunnes poliisi pysäytti hänet ampumalla reiteen.

Rangaistus: Esitutkinta on vielä kesken, mutta tekijää epäillään terroristisessa tarkoituksesta tehdyistä murhista ja murhayrityksistä. Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen arvioi Ilta-Sanomille elokuussa, että tekijää odottaa elinkautinen, jonka hän istuu suomalaisessa vankilassa. Lokakuun puolivälissä käräjäoikeus määräsi tekijän mielentilatutkimukseen tämän omasta pyynnöstä.

Tapahtuman seuraukset: Tapauksesta ei kulunut viikkoakaan, kun poliitikot ministeritasoa myöten esittivät tiedustelulakipaketin hyväksymistä, turvapaikkapäätösten saaneiden kokoamista palautuskeskuksiin ja rangaistuksia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden piilottelijoille. Kaksi viikkoa teon jälkeen pidetyssä budjettiriihessä päätettiin lisätä poliisin rahoitusta ja selvittää Suomen kansalaisuuden poistamista terrorismiin syyllistyviltä kaksoiskansalaisilta.

Imatra 3.12.2016

Kuolleita: 3 (sattumanvaraisesti valikoituneet kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kaksi toimittajaa)

Loukkaantuneita: 0

Tekijä: 23-vuotias imatralaismies, jolla aiempaa taustaa väkivaltarikoksista.

Tekotapa: Ampui luvallisella metsästysaseella ravintolan edustalla viisi laukausta, joista neljä osui uhreihin. Tekijällä itsellään ei ollut lupaa aseeseen, joka kuului hänen isälleen.

Rangaistus: Todettiin syylliseksi kolmeen murhaan, mutta jätettiin tuomitsematta, koska oli todettu mielentilatutkimuksessa syyntakeettomaksi. Määrättiin pakkohoitoon.

Tapahtuman seuraukset: Sisäministeri Paula Risikko (kok) sanoi Helsingin Sanomissa 6. joulukuuta, että ”vastaavien tragedioiden ennaltaehkäisemiseksi on jatkettava työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi”. Hän peräänkuulutti lisähuomiota nuoriin, jotka eivät pysty vastaanottamaan työ- tai opiskelupaikkaa.

Hyvinkää 26.5.2012

Kuolleita: 2 (paikallisen ammattioppilaitoksen opiskelijoita, 18-vuotias nainen ja 19-vuotias mies)

Loukkaantuneita: 7 (ravintolan nuoria asiakkaita ja poliisiharjoittelija)

Tekijä: Opiskelunsa keskeyttänyt hyvinkääläinen 18-vuotias mies. Tekijä kertoi motiivikseen häviämisen painissa hieman ennen veritekoja.

Tekotapa: Tekijä vietti iltaa ravintolassa, kunnes poistui hakemaan kotoaan luvallisia aseita, joihin tekijällä ei ollut lupaa. Ampui ravintolan edustalla ja terassilla olleita ihmisiä laillisella hirvikiväärillä ja pienoiskiväärillä, kunnes poliisi saapui paikalle. Omien sanojensa mukaan tekijä ei tunnistanut uhrejaan vaan valikoi heidät sattumanvaraisesti. Hän pakeni skootterilla, mutta saatiin kiinni seuraavana aamuna.

Rangaistus: Todettiin mielentilatutkimuksessa syyntakeiseksi ja tuomittiin elinkautiseen.

Tapahtuman seuraukset: Keskustelu keskittyi luvallisten ampuma-aseiden säilyttämiseen. Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) sanoi, ettei aseiden säilytystä koskeva laki ole ”erityisen tiukka”. Ampuma-aselain uudistaminen oli tapahtuman aikana jo meneillään sisäministeriössä.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) sanoi, ettei tekojen estämiseen ole löydettävissä yksinkertaisia vastauksia. Presidentti Sauli Niinistö epäili, että ampumatapausten taustalla on se, että elämä koetaan liian ahdistavaksi.

Sello 31.12.2009

Kuolleita: 6 (mukaanlukien tekijä)

Loukkaantuneita: 0

Tekijä: 43-vuotias pitkään oleskeluluvalla Suomessa asunut Kosovon albaani, joka ei ollut saanut kansalaisuutta rikosten vuoksi. Tekijä oli vainonnut entistä naisystäväänsä jo pitkään.

Tekotapa: Surmasi ex-kumppaninsa tämän kotona veitsellä ja ampui tämän jälkeen laittomalla käsiaseella kauppakeskus Sellossa neljä ex-kumppaninsa työtoveria. Ampui lopulta kotona itsensä.

Tapahtuman seuraukset: Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) hämmästeli blogissaan, miksi tekijän oleskelulupa jatkui, vaikkei tämä ollut saanut rikosten vuoksi kansalaisuutta. Tapaus herätti keskustelua vainoamisen lisäämisestä rikoslakiin ja tätä koskeva uudistus astui voimaan alkuvuodesta 2014.

Sisäministeri Anne Holmlund (kok) sanoi MTV:lle, että laittomien aseiden määrää pitäisi saada vähäisemmäksi, mutta tunnusti samalla, että keinot ovat vähissä. Käsiaseiden saatavuutta koskeva lakiesitys oli tapahtuman aikana eduskunnan käsittelyssä.

Kauhajoki 23.9.2008

Kuolleita: 11 (tekijä itse, yksi opettaja sekä yhdeksän opiskelijaa, joista ainakin yksi tekijän läheinen tuttava)

Loukkaantuneita: 3

Tekijä: Koulusurmia ihaillut 22-vuotias miesopiskelija.

Tekotapa: Tekijä ammuskeli luvallisella puoliautomaattipistoolilla ja sytytti tulipaloja oman oppilaitoksensa, Kauhajoen ammattikorkeakoulun tiloissa. Poliisin saavuttua paikalle tekijä ampui itsensä.

Tapahtuman seuraukset: Tapausta seurannut keskustelu keskittyi siihen, miksei aselupaa peruttu. Tekijä oli tuomittu rattijuopumuksesta, ja poliisi oli tietoinen tämän Youtubeen lataamista ammuskeluvideoista sekä koulusurmia ihannoinneista kuvista ja teksteistä. Poliisi puhutti tekijää tekopäivän aattona.

Sisäministeriö tiukensi tapausta seuranneella viikolla ohjeita aselupien myöntämisestä muun muassa edellyttämällä lääkärin lausuntoa.

Sdp:n Liisa Jaakonsaari ja vasemmistoliiton Annika Lapintie vaativat sisäministeri Anne Holmlundia (kok) eroamaan, koska Jokelan kouluammuskelun jälkeen ei oltu tehty riittävästi uuden tapauksen estämiseksi. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) pohdiskeli Ylen haastattelussa, pitäisikö käsiaseet kieltää kokonaan yksityishenkilöiltä.

2010 valmistunut raportti tapauksesta esitti nopeaan tulitukseen soveltuvien käsiaseiden keräämistä pois korvausta vastaan sekä aselupien muuttamista määräaikaiseksi, mutta nämä avaukset eivät ole edenneet.

Jokela 7.11.2007

Kuolleita: 9 (tekijä itse, rehtori, terveydenhoitaja ja opiskelijoita, joista osa alaikäisiä)

Loukkaantuneita: 12

Tekijä: Kouluammuskeluita ihannoinut 18-vuotias opiskelijamies.

Tekotapa: Tekijä ammuskeli luvallisella puoliautomaattisella pistoolilla ja yritti sytyttää tulipalon koulukeskuksessa, jonka tiloissa oli sekä yläaste että lukio.

Tapahtuman seuraukset: Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) pohti radiohaastattelussa, pitäisikö tarkkuusammuntaan tarkoitettava käsiaseet säilyttää ampumaradoilla.

Tapaus muutti Suomen suhtautumisen EU:n ampuma-asedirektiiviin. Kouluammuskelun myötä Suomi taipui jäsenmaiden enemmistön kannalle asettamaan 18 vuoden ikärajan ampuma-aseille. Alunperin ikärajoja oli vastustettu metsästysperinteiden vuoksi.

Oikeusministeriö asetti tapauksen jälkeen selvitysryhmän. Tätä työtä varten säädettiin niin sanottu Jokela-laki. Se antoi työryhmälle samankaltaiset oikeudet esimerkiksi tekijän terveystietoihin kuin rikostutkijoillakin on. Kauhajoen kouluammuskelu ehti tapahtua ennen lain hyväksymistä, joten samaa laki laajennettiin koskemaan myös sitä.

Myyrmanni 11.10.2002

Kuolleita: 7 (tekijä itse sekä kolme aikuista ja kolme alaikäistä)

Loukkaantuneita: 164–166 (70 sairaalahoitoa vaativaa)

Tekijä: 19-vuotias pommien rakentamista harrastanut kemian opiskelija.

Tekotapa: Kotitekoinen pommi, jossa oli hauleja tuhovoiman tehostamiseksi. Teon tahallisuudesta ei ole varmaa näyttöä. Pommi saattoi räjähtää vahingossa. Tekijältä ei jäänyt itsemurhaviestiä tai muuta tietoa motiivista.

Tapahtuman seuraukset: Helsingin Sanomat kertoi kaksi päivää räjähdyksen jälkeen, että kauppakeskuksissa kiristettiin turvatoimia tai tarkistettiin ohjeistuksia tapauksen jälkeen. Turma vauhditti viranomaisten yhteisen Virve-verkon käyttöönottoa.

Keskustan Sirkka-Liisa Anttila joutui pahoittelemaan Forssan lehdelle antamaansa haastattelua, jossa hän pohti, johtuiko isku hallituksen politiikan aiheuttamasta syrjäytymisestä.

Turku 30.4.–1.5.1999

Kuolleita: 1

Loukkaantuneita: 12

Tekijät: Joukko 15–19-vuotiaita nuoria, päätekijä 17-vuotias raisiolaispoika. Osalla tekijöistä oli taustalla aiempia huume- ja väkivaltarikoksia.

Tekotapa: Päihtynyt nuorisojoukko pahoinpiteli ja puukotti usean tunnin aikana sattumanvaraisesti valikoituneita vastaantulleita, enimmäkseen parikymppisiä miehiä. Tekijät saatiin kiinni yön ja seuraavan päivän aikana.

Rangaistukset: Päätekijä sai ehdottoman yhdeksän vuoden tuomion, muut tekijät muun muassa sakkoja, lyhyitä ehdollisia tuomioita sekä nuorisopalvelusta.

Tapahtuman seuraukset: Alkiolaisen keskustaryhmän kansanedustaja Sulo Aittoniemi jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen, koska hänen mielestään tekijöiden saamat rangaistukset olivat liian löysät. Aittoniemen kysymys oli siinä mielessä ennenaikainen, että päätekijän mielentilan tutkimukset olivat kesken eikä häntä siten ollut vielä tuomittu.

Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd) vastasi, ettei yleensä pidetä sopivana, että oikeusministeri ottaa kantaa keskeneräisiin käsittelyihin. Hän kuitenkin muistutti, että suomalaisten luottamus oikeusjärjestelmään on ollut vakaata ja että nuorisorangaistukset tukevat yhteiskunnallista sopeutumista paremmin kuin ehdolliset tai ehdottomat vankeusrangaistukset.

Albertinkatu 21.2.1999

Kuolleita: 3

Loukkaantuneita: 1

Tekijä: 30-vuotias nainen.

Tekotapa: Tekijä ampui kolme uhria lähietäisyydeltä helsinkiläisellä ampuradalla. Heidän lisäkseen ampuradalla oli kaksi muuta henkilöä, joista toinen sai vammoja. Tekijä pakeni lentoasemalle. Hänet otettiin kiinni ennen kuin lento Lontooseen ehti lähteä.

Rangaistus: Mielentilatutkimuksessa tekijän todettiin sairastavan paranoidia skitsofreniaa. Syntakeettomana häntä ei tuomittu rikoksesta vaan määrättiin hoitoon.

Tapahtuman seurauksia: Helsingin Sanomien mukaan Ampujainliitto ja sisäministeriö suunnittelivat tarkkaan ohjattua perehdytystä uusille jäsenille, mutta käytännössä asia jäi ampumaseurojen ja -ratojen varaan.

turvallisuus  poliisi  paula risikko  terrorismi  kouluampuminen 

Tweet