Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Daniel Grothe / Flickr (CC-BY)
Uhka vai mahdollisuus? Saksa luopuu ensin ydinvoimasta, joten hiilivoiman lähitulevaisuus vaikuttaa turvatulta. Päästöjen vähentäminen edellyttää kuitenkin hiilivoimaloiden sulkemista ennemmin tai myöhemmin.
Joko hiilikupla puhkeaa, vai tupruttavatko voimalat yhä voittoa?
4.10.2017 15.48
Fortumin Uniper-kauppa herätti viime viikolla keskustelun hiilikuplasta, eli siitä, liittyykö fossiilista energiaa tuottaviin yhtiöihin riski.
Fortum osti noin 47 prosentin osuuden saksalaisesta Uniperista, jonka toimintoihin kuuluu monenlaista energiantuotantoa eri puolilla Eurooppaa. Huomion keskipisteeksi päätyivät kuitenkin hiilivoimalat, joiden katsottiin olevan ristiriidassa yhtiön ja sen pääomistajana toimivan valtion ilmastotavoitteiden kanssa.
Vihreän Langan Puhekupla-podcastissa pohdittiin tänään keskiviikkona, kuinka akuutti hiilivoimasijoituksiin liittyvä hiilikuplariski on.
Ohjelmassa vieraana ollut vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Janne Peljo Sitrasta muistutti, että vaikka Pariisin ilmastosopimuksessa sovittiin siitä, että globaalit päästöt saadaan lähes nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä, ei tämä vielä juurikaan näy eri maiden kansallisissa sitoumuksissa.
”Sijoittajat pyrkivät arvioimaan, mikä on todennäköisyys sille, että hiilivoimaa aletaan ajetaan nopeasti alas. Ja kun katsotaan esimerkiksi joidenkin kiinalaisten kivihiiliyhtiöiden arvostusta, ne eivät ole nollassa vaan niillä on joku tulevaisuuden tuotantoon perustuva arvo. Siitä voidaan vetää johtopäätös, että sijoittajien mielestä nämä yhtiöt voivat operoida voitollisesti vielä joitain vuosia.”
Peljon mukaan hiilikuplan huomioiminen sijoitustoiminnassa on kuitenkin voimakkaassa kasvussa. Se puolestaan vaikuttaa siihen, miten uusien energiahankkeiden kannattavuutta arvioidaan.
”Tällä hetkellä uusiutuvan energialähteen investointikustannukset ovat todennäköisesti vastaavaa fossiilista pienemmät johtuen siitä, että sen tulevaisuuden näkymät ovat aurinkoisemmat tai tuulisemmat positiivisessa merkityksessä.”
Hiilikupla on noussut muutamassa vuodessa merkittäväksi puheenaiheeksi. Peljo arvioi, että taustalla on ilmastopolitiikan uskottavuuden vahvistuminen Pariisin sopimuksen myötä sekä teknologian kehittyminen.
”Uusiutuvien energiamuotojen kustannukset ovat tippuneet dramaattisesti viimeisten viiden vuoden aikana ja se on yllättänyt oikeastaan optimistisimmatkin ennustajat.”
Hänen mukaansa poliittisen ja teknologisen kehityksen yhdistelmä on saanut sijoittajat pohtimaan.
”Jos halutaan tehdä tuottoa eläkkeensaajille – mikä on primäärinen tavoite – täytyy miettiä, millaisia fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä riskejä portfoliossa on.”
Entä sitten Fortumin Uniper-kauppa? Peljo arvioi Puhekuplassa, ettei kauppa syntynyt hiilivoiman vuoksi vaan siitä huolimatta.
”Oltiin ilmeisesti tilanteessa, jossa piti valita koko paketti tai ei mitään, ja päädyttiin valitsemaan koko paketti.”
Myös energia-asiantuntija Riku Merikoski päätyi hiljan blogikirjoituksessaan johtopäätökseen, että Uniper-paketissa Fortum sai itse asiassa paljon arvokasta uusiutuvaa energiaa ja hiilivoima oli vain kylkiäinen.
hiilikupla podcast sijoittaminen eläkeyhtiöt
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
