Sammeli Heikkinen

Suomessa toteutuu häivedemokratia. Tutkijat kertovat, miksi se ei haittaa kansalaisia.

18.9.2017 17.09

Sammeli Heikkinen

Suomalaiset äänestävät laiskemmin kuin eurooppalaiset keskimäärin. Suomalaiset eivät usko vaikutusmahdollisuuksiinsa politiikassa yhtä paljon, kuin muut pohjoismaalaiset.

Miksi näin on, vaikka kansanvallan tärkeimmän välittäjän, eduskunnan, valta näyttää viime vuosikymmeninä ennemminkin kasvaneen kuin vähentyneen?

Syynä voi olla Suomen poliittisen järjestelmän vaikeaselkoisuus ja se, että suomalaiset luottavat poliitikkoja enemmän asiantuntijavaltaan, arvioivat professori Ilkka Ruostetsaari ja akatemiatutkija Hanna Wass Vihreän Langan Puhekupla-podcastissa.

Ruostetsaari on yksi maanantaina ilmestyneen Poliittinen valta Suomessa -kirjan toimittajista. Wass on taas kirjoittanut kirjaan artikkelin siitä, toteutuuko vaaleissa kansalaisten yhdenvertaisuus.

"On syytä päivittää, miten valtaa Suomessa käytetään ja miten se jakautuu", Ruostetsaari sanoo.

Wassin mielestä päivitys on tärkeää siksi, että ajatus kansan vallankäytöstä pohjautuu edelleen ideaaliin rationaalisesta ja hyvin informoidusta äänestäjästä. Hänen mukaansa vaalien yllätystulokset kertovat siitä, että tämä ideaali ei pidä paikkaansa.

"Yllätykset kertovat siitä, että meidän kykymme tulkita äänestäjien mielenmaisemaa on vaillinainen."

Poliittinen osallistuminen riippuu Suomessakin vahvasti sosioekonomisesta asemasta, koulutuksesta ja siitä, miten lapsuudenkodissa on suhtauduttu äänestämiseen, osoittaa Wassin tutkimus.

Mitä vähemmän koulutusta, rahaa ja mallia äänestämisestä, sitä vähemmän kiinnostusta käyttää äänestysvaltaa.

Syrjäytymisen estäminen olisi siten myös demokraattisen osallistumisen turvaamista.

Rationaalisen ja tarvittavilla tiedoilla varustetun äänestäjän ideaalista on päästettävä irti, jos kansalaisten äänestyskäytöstä halutaan ymmärtää paremmin ja saada poliittinen järjestelmä toimimaan nykyistä sulavammin.

"Se on sitenkin epärealistinen, että todellisuudessa ihmiset ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa, kun he tulevat äänestämään", Wass sanoo.

Häivedemokratialla tarkoitetaan sitä, että valtaa siirtyy kansan valitsemilta poliitikoilta esimerkiksi viranhaltijoille ja talouselämälle – siis asiantuntijoille. Eikä tämä välttämättä haittaa kansalaisia.

"Suomalaiset kannattavat häivedemokratiaa aika vahvasti. Olen tutkinut viime aikoina energiapolitiikkaa. Kansalaiset toivovat, että julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän asiantuntijat päättävät energiapolitiikasta mieluummin kuin poliitikot", Ruostetsaari sanoo.

Politiikkaan kuuluva väittely ja vastakkainasettelu tuntuu näyttäytyvän kansalaisille ikävänä riitelynä. Ruostetsaari arvioi, että syynä voi olla syvälle suomalaiseen mielenmaisemaan juurtunut konsensushakuisuus.

Yksi syy laimeaan äänestysintoon voi olla suomalaisen politiikan monimutkaisuus. Selkeät blokit puuttuvat. Hallituksen suunta päätetään pitkälti vasta vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa, mikä ei tee poliittisesta päätöksenteosta läpinäkyvää.

Ruostetsaaren mukaan suomalaiset kokevat muita pohjoismaalaisia enemmän, etteivät voi vaikuttaa päätöksentekoon.

Wass muistuttaa, että heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat luottavat yhteiskuntakoneistoon ylipäätään vähemmän kuin varakkaammat.

Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömälle todellisuus näyttäytyy varsin erilaisena kuin työssään menestyvälle keskiluokkaiselle.

Poliitikot voivat myös itse vahvistaa kuvaa siitä, että vaikuttaminen ei ole helppoa. Yleistä retoriikkaa on puhua talouden sanelemasta pakosta.

"Kilpailukyvystä on tullut superideologia, joka on lävistänyt kaikki puolueet ja politiikan sektorit. Politiikkaa tehdään yhä enemmän elinkeinopolitiikan näkökulmasta", Ruostetsaari sanoo.

Sinänsä kansalaisten vaikutusmahdollisuudet eivät näytä heikentyneen viime vuosikymmeninä. Ruostetsaaren tutkimuksen perusteella kansanvallan välittäjän, eduskunnan, asema päätöksenteossa on parantunut viime aikoina.

Toisin kuin aiempina vuosikymmeninä, vaalien tulos ja eduskunnan kokoonpano vaikuttavat hallituksen muodostukseen voimakkaasti. Toisaalta osa vallasta on siirtynyt Euroopan unioniin.

Tämä muutos on valuttanut valtaa myös tuomioistuimille, sillä ne toimivat monesti lainsäätämisen jatkeena soveltaessaan löyhää EU-lainsäädäntöä.

Kuuntele Puhekupla-podcast tästä.

Puhekupla  valta  tutkimus  Ilkka Ruostetsaari  Hanna Wass  valtiotieteet 

Tweet