Wikipedia

Näin kaupungistuminen näkyi kuntavaaleissa

18.9.2017 11.40

Riikka Suominen

Vihreät on suomen toiseksi suurin isojen kaupunkien puolue. Kevään kuntavaaleissa puolueen saamista äänistä kaksi kolmasosaa tuli yhdeksästä suurimmasta kaupungista. 

Tämä selviää kokoomuksen ajatuspaja Toivon raportista, jossa kootaan yhteen viime kuntavaalien tulokset yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Näitä kaupunkeja on Suomessa yhdeksän ja niissä asuu kolmannes maan väestöstä.

Suomessa oli sata pientä kuntaa, joissa vihreillä ei ollut ehdokasta. Silti äänioikeutetuista yli 90 prosenttia pystyi halutessaan äänestämään vihreitä kuntavaaleissa. 

Yhdeksän suurimman kaupungin ehdokkaista nuorimmat olivat vihreiden listoilla. Vihreiden ehdokkaiden keski-ikä oli 41,7 vuotta. Korkein keski-ikä oli perussuomalaisilla, 49,9 vuotta.

Vihreillä oli yli 100 000 asukkaan kaupungeissa kuntavaaleissa listoillaan 817 ehdokasta. Se on vähemmän kun kokoomuksella (910) tai demareilla (906), mutta enemmän kuin keskustalla (618) tai vasemmistoliitolla (742). Vihreät oli ainoa puolue, jonka ehdokasmäärä kasvoi edellisiin kuntavaaleihin verrattuna.

Suuri ehdokasmäärä ei kuitenkaan tarkoittanut aina korkeaa valittujen määrää.

Toivon raportin mukaan kymmenkunnan ehdokkaan kärkijoukko kahmii aina yli puolet koko puolueen äänisaaliista, riippumatta siitä, onko ehdokaslista täynnä vai ei.

Tällaisia ääniharavia oli vihreiden listoilla muun muassa Espoon Inka Hopsu, joka sai lähes 10 prosenttia vihreiden espoolaisten äänistä.

Useimmissa isoissa kaupungeissa kannatuksen nousu ei johtunut yhdestä tähtiehdokkaasta, vaan tasaisesta listan kärkipään menestyksestä.

Tämä poikkeaa esimerkiksi Turun vasemmistoliiton tuloksesta. Siellä kaksi ehdokasta (Li Andersson ja Johannes Yrttiaho) sai puolet kaikista vasemmistoliiton äänistä. Tampereella demareiden menestys oli ennen kaikkea kansanedustaja Sanna Marinin ansiota.

Vihreät nousi laajalla rintamalla. Edes Jyväskylässä, jossa vihreät nousi kuntavaaleissa suosituimmaksi puolueeksi, menestys ei ollut vain nykyisen puheenjohtaja Touko Aallon varassa. Aalto sai kyllä listan äänistä yli 19 prosenttia, mutta puolet äänistä tuli kahdeksan ehdokkaan voimin.

"Vihreät nousi (Jyväskylän) ykköseksi, vaikka puolueella oli vähemmän ehdokkaita kuin SDP:llä, kokoomuksella ja keskustalla", raportti muistutttaa.

Ajatuspaja Toivo ehdottaa, että puolueet luopuisivat täysien ehdokaslistojen haalimisesta.

"Puolueorganisaation resurssit menevät täysien ehdokaslistojen hankkimiseen, vaikka häntäpään ehdokkaat eivät oleellisesti muuta vaalitulosta. Tavoittelevatko puolueet täysiä listoja saadakseen imagoetua vai siksi, että ehdokasmäärien uskotaan aidosti ratkaisevan vaalituloksen?"

Kaupunkilaiset päättävät yhä enemmän Suomen poliittisesta suunnasta. Vihreiden politiikassa kaupunkien merkitys on näkynyt vuosituhannen vaihteesta alkaen.

Demarit heräsivät kaupunkien merkityksen kasvuun ilmeisesti kuntavaali-iltana. Nyt demareille laaditaan kaupunkipoliittista ohjelmaa.

Keskustassa kaupungistuminen on edelleen vaikea paikka. Elokuussa viimeksi Mauri Pekkarinen vaati hallitusta hillitsemään ilmiötä.

Kokoomukselle on ollut tähän saakka ollut vaikea kumartaa kaupungeille pyllistämättä maaseudulle. Kun puolueessa haluttiin tehdä kaupunkiohjelma vuonna 2015, syntyi ohjelmapaperi kunnista.

Nyt linja on muuttunut. Kaupunkipolitiikan ruumiillistuma, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori nousee varmasti politiikan kovimpaan kärkeen. 

Koko raportin Puolueiden kaupunkikannatus, voi lukea täällä.

kuntavaalit 2017  kuntavaalit 

Tweet