Iiro Törmä

Millainen olisi kansalaisaloite 2.0?

14.9.2017 11.35

Lasse Leipola

Viisi vuotta sitten käyttöönotettua kansalaisaloitetta halutaan uudistaa. Oikeusministeriö julkaisi viime viikolla selvityksen, joka on nyt lähtenyt lausuntokierrokselle. Tavoitteena on selvittää, pitäisikö kansalaisaloitetta muuttaa jollakin tavoin.

Kansalaisaloitteita on tehty jo yli 600 ja niistä parikymmentä on päätynyt eduskunnan käsiteltäväksi. Ainoa laiksi asti päätynyt oli aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista. Sen allekirjoitti lähes 167 000 suomalaista.

Peräti joka kolmas suomalainen kertoo allekirjoittaneensa vähintään yhden kansalaisaloitteen. Vain joka viides vastaajista ei ollut kiinnostunut kansalaisaloitteen allekirjoittamisesta.

Demokratiatutkija professori Maija Setälä Turun yliopistosta sanoo, että kansalaisaloitteiden allekirjoittajat ovat keskimäärin nuorempia, vasemmistolaisempia, kaupunkilaisempia ja paremmin koulutettuja kuin äänestäjät tai puolueiden jäsenet.

”Kansalaisaloitteiden allekirjoittajat ovat profiililtaan hieman samanlainen ryhmä kuin mielenosoittajat.”

Toisaalta vuoden 2015 eduskuntavaalien yhteydessä tehdyssä tutkimuksessa kävi myös ilmi, että kansalaisaloitteiden allekirjoittajien joukossa on melko paljon työttömiä ja sairaita.

”Sellaiset tekijät, jotka usein johtavat passivoitumiseen, voivat aktivoida allekirjoittamaan kansalaisaloitteita. Osin tämä johtuu varmasti aloitteiden aiheista”, Setälä sanoi.

Peräti 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kansalaisaloite on parantanut ainakin jossain määrin demokratian toimintaa Suomessa. Toisaalta ensimmäisen, turkistarhauksen kieltoa ajaneen kansalaisaloitteen allekirjoittajien joukossa aloitteen hylkääminen lisäsi epäluottamusta päättäjiä kohtaan, vaikka demokratian uskottiinkin vahvistuneen.

”On tärkeää, että hylkäykset tehdään läpinäkyvästi ja perustellaan hyvin", Setälä korostaa.

Eduskunnassa tänään torstaina järjestetyssä yleisötilaisuudessa korostettiin, että kansanedustajat arvostavat kansalaisaloitteita, vaikka julkisuudessa on välillä sellainen kuva, että niitä vähätellään.

”Niillä on tärkeä tehtävä nostaa asialistalle asioita, joita hallitus ei halua ottaa käsittelyyn. Tasa-arvoinen avioliittolaki oli tästä hyvä esimerkki”, eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen sanoi.

Samaa mieltä on kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti.

”Kansalaisten on ehkä helpompi nostaa esiin vaikeita aiheita, jotka eivät välttämättä nousisi eduskunnan sisältä. Nyt käsittelyssä oleva eutanasia-aloite on hyvä esimerkki tästä.”

Lauslahden puoluetoveri, lakiasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen haluaa kehittää kansalaisaloitetta.

”Kollegoiden kanssa keskustellessa on noussut esiin, että 50 000 on aika pieni määrä. Sen nostamista pitää harkita.”

Tolvanen peilaa vaatimusta kansanedustajan tekemään aloitteeseen.

”Jos kansanedustajan aloitteella on sata allekirjoittajaa ja jokaisen takana on 5 000 äänestäjää, se tekee puoli miljoonaa kansalaista.”

Toisaalta 50 000 allekirjoituksen kerääminen on suuren työn takana. Tämä näkyy muun muassa siinä, että pelkät verkkoallekirjoitukset eivät näytä riittävän rajan ylittymiseen. Eduskuntaan päätyneissä aloitteissa paperille kerättyjen allekirjoitusten määrä on noin kolmannes.

”Medialla on suuri valta siinä, mitkä aloitteet etenevät. Aloite kesäajan luopumisesta sai 28 000 allekirjoitusta yhdessä päivässä, kun Helsingin Sanomat teki siitä jutun viime keväänä, kun kelloja siirrettiin”, apulaispääsihteeri Tuovinen muistuttaa.

Yksi kansalaisaloitteisiin liittyvä ongelma on se, että aloitteet ovat toisinaan huonosti valmisteltuja. Tätä ongelmaa korostaa se, että kansalaisaloitteiden odotetaan saavan perusteellinen käsittely, mutta toisaalta niitä ei voida muuttaa, koska se olisi allekirjoittajien pettämistä.

”Pitää miettiä, teemmekö me liikaa työtä sellaisten aloitteiden kohdalla, joita ei missään nimessä tulla hyväksymään”, Tolvanen sanoo.

Eduskunnassa ei ole lainvalmisteluun erikoistunutta työvoimaa, sillä perinteisesti lait valmistellaan ministeriöissä.

”Ministeriöiden virkamiehet ovat jo sataprosenttisesti – tai ylikin – työllistettyjä hallituksen esityksien valmisteluun. Valtiolla ei ole osoittaa tällaista resurssia kansalaisaloitteiden valmisteluun. Se on ongelma ja katseet kääntyvät kansalaisjärjestöjen suuntaan”, apulaispääsihteeri Tuovinen sanoi.

Oman ongelmansa muodostavat aloitteet, joilla yritetään muuttaa hiljaittain tehdyn käsittelyn tulosta. Tällaisia ovat esimerkiksi tasa-arvoista avioliittoa vastustanut Aito avioliitto -vasta-aloite sekä kansalaisaloite, jolla haluttiin ottaa Vaasan keskussairaalan päivystyksen kohtalo uuteen käsittelyyn.

”Jos kyseessä on sama asia, joka on juuri käsitelty, on voitava käyttää arkijärkeä, ettei esimerkiksi kaikkia kuulemisia aleta järjestää uudelleen”, sdp:n Tuula Haatainen sanoi.

demokratia  kansalaisaloite  eduskunta  lainsäädäntö  valmistelu 

Tweet