Euroopassa on nähty vihreitä pudotuksia. Miten välttää sama Suomessa?

11.9.2017 17.50

Riikka Suominen

Vihreiden kannatus on monessa Länsi-Euroopan maassa laskenut viimeisen vuoden aikana. Joskus pudotus on ollut jyrkkä.

Miten ennätyskannatukseen noussut Suomen vihreät onnistuu välttämään eurooppalaisten sisarpuolueiden kohtalon?

Ruotsissa ympäristöpuolueen kannatuksesta on sulanut muutamassa vuodessa kaksi kolmasosaa. Nyt puolue on vaarassa pudota valtiopäiviltä vuoden päästä järjestettävissä vaaleissa. Ensimmäistä kertaa hallitukseen päässyt puolue on kärsinyt hallitusvastuusta ja sekoillut muutenkin huolella. 

Opetus 1: Vaalikampanjassa ei kannata luvata liikoja.

Ympäristöpuolueen kohtalokas virhe tapahtui, kun puolue vuonna 2014 lupasi, ettei se koskaan vaikeuta turvapaikan hakemista Ruotsista. Vuotta myöhemmin maahan pyrki toistasataatuhatta pakolaista. Hallitus, jossa vihreät on mukana, sulki rajat. 

Opetus 2: Pitää muistaa ydinäänestäjäkunta, ja heille tärkeät asiat.

Ruotsin vihreät menestyi, kun puolue painotti ilmasto- ja ympäristöasioita. Niissä kukaan ei ole vihreitä vahvempi. Lähiaikoina nähdään auttaako ympäristöpuolueen esittelemä 500 miljoonan euron jättisatsaus ilmastoon nostamaan puolueen kannatusta.

Opetus 3: Varo sisäistä riitelyä.

Itävallassa vihreiden tilanne näytti vielä alkuvuodesta loistokkaalta. Silloin maahan valittiin maailman ensimmäinen vihreä presidentti Alexander van der Bellen.

Kannatus on laskenut nopeasti ja nyt Itävallan tilanne on kaoottinen. Yksi puolueen perustajista Peter Pilz on riitautunut vihreiden kanssa. Nyt Pilz on perustanut oman listan ja kalastelee sillä maahanmuuttovastaisia ääniä. Nuorten liitto on erotettu emopuolueesta ja liittoutunut kommunistien kanssa.

"Itävallassa nähty hajaannus muistuttaa, miten nopeasti pitkä menestyksekäs työ voi hukkua, jos puolue hajoaa sisältäpäin", sanoo perhevapaalla oleva puoluesihteeri Lasse Miettinen.

Hän tunteen Itävallan vihreät hyvin. Suomenkin vihreät ovat ottaneet sieltä mallia, muun muassa oikeistopopulismiin vastaamisessa.

Opetus 4: Linjaa äänestäjille tärkeissä kysymyksissä. 

Alkuvuodesta Saksan vihreiden kannatus oli vielä 10 prosenttia. Nyt se mataa 6,5 prosentissa ja puoluetta huolettaa kannatuksen romahdus Saksan väkirikkaimman osavaltion Nordrhein-Westfalenissa osavaltiovaaleissa.

Muutaman viikon päästä järjestettävissä liittopäivävaaleissa vihreiden pahin vastustaja tulee luultavasti olemaan äänikynnys.

Konservatiivipuolue CDU voittaa näillä näkymin vaalit. Kun maailmantilanne on epävakaa, haluavat saksalaiset vakautta, jota CDU ja sen johtaja Angela Merkel edustavat.

Euroopan vihreissä vaikuttavan Tuomas Viskarin mukaan äänestäjät eivät koe vihreitä uskottaviksi tärkeänä pidetyissä kysymyksissä, kuten maahanmuuttopolitiikassa. Siinä vihreiden kannat vaihtelevat osavaltiokohtaisesti.

Viskari kirjoittaa blogissaan, ettei vihreiden kantoja vastusteta, vaan, ettei puolueella ole profillia kysymyksissä, jotka ovat äänestäjille tärkeitä.

Vihreiden ongelma Saksassa on suosion epätasaisuus. Toisilla alueilla, kuten Stuttgartissa and Schleswig-Holsteinissa vihreät on hyvin suosittu.

”Nuoret asuvat etelässä ja heistä merkittävä osa äänestää vihreitä, mutta kansallisella tasolla ei ole niin”, sanoo vihreän thinktankin ISÖ:n johtaja Michael Opielka Vihreälle Langalle.

Joissain osavaltioissa vihreät ovat vaarassa tippua kokonaan valtiopäiviltä.

Opetus 5: Tähtipoliitikot vetävät koko puoluetta.

Saksassa ongelma on, ettei paikallinen suosio nouse valtakunnan tasolle. Puolue ei ole onnistunut nostamaan maanlaajuisesti karismaattisia eturivin ehdokkaita. 

Opielka muistuttaa, että esimerkiksi Itävallassa vihreä presidenttiehdokas onnistui, koska porvarien ja demareiden ehdokkaat epäonnistuivat.

”Antavatko vihreät puolueensa tähtien nousta?”, Opielka kysyy.

Opetus 6: Hallitukseen vain jos aihetta

Euroopan nihkeästä vihreästä menestyksestä on myös poikkeuksia. Alankomaiden maaliskuisten vaalien suurin voittaja oli vihreä vasemmistopuolue GroenLinks. Neljän edustajan parlamenttiryhmään kasvoi kymmenellä uudella jäsenellä. Amsterdamissa puolue nousi kaupungin suurimmaksi. 

”Perinteisen puolueet ovat menettäneet tukeaan, koska ne ovat olleet niin monessa hallituksessa ja näyttäneet etteivät ratkaise ihmisten ongelmia”, sanoo Euroopan vihreiden nuorten puheenjohtaja hollantilainen Kim van Sparrentak.

Nyt äänestäjät hakevat ratkaisuita uusilta tahoilta: vihreitä ja äärioikeistolta. Se saa perinteiset suuret puolueet ottamaan mallia molemmilta. Vihreiltä matkitaan ympäristöpolitiikkaa, äärioikeistolta maahanmuuttolinjauksia.

Hollannissa vihreät päättivät viime viikolla, etteivät ne vaalivoitosta huolimatta mene hallitukseen. Syynä oli se, etteivät vihreät suostu tukemaan EU:n pakolaissopimusta Turkin kanssa. Mutta vaikka vihreät jättäytyy oppositioon, tulee Hollannin oikeistohallitukseen ilmastoministeri.  

Mitä Hollannin vihreiden menestyksestä voi oppia?

Van Sparrentakin mukaan Hollannin vihreiden menestys johtuu sekä muiden puolueiden mokailusta että vihreiden hyvästä työstä. Ulkoisia syitä on äänestäjien pettymys demareiden hallituskauteen yhdessä oikeisto-liberaalien kanssa ja oikeistopoulisti Gert Wildersin pelko.

Opetus 7: Rekrytoi äänestäjät osaksi kampanjaa

GroenLinks rekrytoi kaikki äänestäjänsä kampanjoimaan ja kertomaan, että he olivat äänestäneet vihreitä. Ihmiset saivat vapaat kädet, eikä puolue yrittänyt kontrolloida äänestäjien viestejä. 

”Ei tarvinnut olla jäsen kampanjoidakseen vihreiden puolesta. Luotiin vihreä liike. Se toi politiikkaan uudenlaisia ihmisiä, ja myös nuoria", van Sparrentak sanoo. 

Samaa on tehty Suomessakin Pekka Haaviston presidentinkampanjassa vuonna 2012.

Opetus 8: Kiteytä

Vihreillä on joskus vaikea kiteyttää sanomansa, koska kaikki liittyy kaikkeen, van Sparrentak sanoo. Hänestä poliitikkojen ei kannata yrittää kertoa koko monimutkaista näkemystään, vaan yksi pieni asia kerrallaan.

GroenLinksin puheenjohtaja Jesse Klaver osaa tämän. Vaalikampanjssa Klaver kertoi siitä, miten hän itse tulee vaikeista oloista eikä tuntenut marokkolaista isäänsä.

"Tätä taustaa vastaan hän onnistui puhumaan äänestäjille koulutuksen tarjoamasta luokkanoususta", van Sparrentak sanoo.

Juttua varten on haastateltu myös Euroopan vihreiden nuorten pääsihteeriä Teo Cometia.

Vihreät  groenlinks  miljöpartiet 

Tweet