Tätä et tiennyt Irakista

20.10.2017

Haneen Jameel

Haneen on irakilainen toimittaja, joka on saanut Suomesta turvapaikan. Käännös arabiasta Sampsa Peltonen.

Koska elämme kaikki tätä nykyä samassa maailmassa ja todellisuudessa, meidän olisi syytä tutustua toisiimme perinpohjaisesti. Niinpä haluan kertoa teille maasta, josta minä ja tuhannet muut irakilaiset ovat muuttaneet asumaan Suomeen.

Olen nimittäin havainnut, että moni luulee irakilaisten ja muiden turvapaikanhakijoiden tulevan kyläpahasista, joissa ei ole tekniikkaa eikä infrastruktuuria nimeksikään. Se on surku, sillä esimerkiksi Irakilla on loistokas historia, ja olisi vääryys pitää sitä vain ja ainoastaan takaperoisena maana.

Irakin pitkä historia on täynnä sotia ja tappamista, mutta myös suuria saavutuksia, joita ei näin lyhyessä kirjoituksessa voi käsitellä kattavasti. Isoisäni on kertonut minulle, miten korkea elintaso maassa oli, kun hän oli nuori. Koulutus oli tasokasta, ja Irakin dinaari oli maailmanlaajuisesti niin kovassa kurssissa, että isoisä otti opintolainaa ja vietti yhden kesäloman Euroopassa, mutta palasi sama summa taskussaan kotiin, koska Irakin dinaarin arvo oli noussut moninkertaiseksi!

Isoisäni ja vanhempieni aika oli upeaa, rauhan- ja rakkaudentäyteistä. Kansa suhtautui tuolloin avarakatseisesti muihin kulttuureihin ja hyväksyi erilaisuuden. Olihan valta kuninkaiden käsissä, ja tuolloiset kuninkaalliset hienostunutta väkeä!

Esittelen tässä lyhykäisesti muutamia seikkoja Irakin historiasta: millainen se oli ennen ja miten esi-isämme siellä elivät. Myöhemmässä blogitekstissä kerron sitten modernin ajan Irakista, joka nyttemmin on pitkälti tuhottu.

Irak on Kaksoisvirtain maa, sivistyksen kehto, arabimaailman itäisin osa, jota rajoittaa idässä Iran, lännessä Jordania ja Syyria, etelässä Saudi-Arabia, Kuwait ja Persianlahti sekä pohjoisessa Turkki. Irak on Aasian, Euroopan ja Afrikan mantereiden risteysaluetta.

Maan historian pitkät juuret ulottuvat ikivanhoihin sivilisaatioihin, jotka alueella kukoistivat yksi toisensa jälkeen. Sumerilaiset, akkadilaiset, babylonialaiset, kaldealaiset, assyrialaiset, aramealaiset, persialaiset ja muut kansat asuttivat aluetta ja harjoittivat erittäin edistynyttä ja innovatiivista tiedettä ja kulttuuria.

Irakin pinta-ala on 438 317 neliökilometriä, ja asukkaita maassa on noin 37 miljoonaa. Heistä arabeja on 75–80 prosenttia ja kurdeja 15 prosenttia. Loput 5–10 prosenttia ovat assyrialaisia, Irakin turkmeeneja ja muita vähemmistöjä kuten mandealaisia, armenialaisia, tšerkessejä, šabakeja ja jesidejä.

Irakilaisten enemmistö, noin 95 prosenttia, on muslimeja. Šiialaisten ja sunnien tarkasta määrästä kiistellään, sillä molemmat ryhmät väittävät muodostavansa maan enemmistön. Mikään riippumaton lähde ei ole asiaa luotettavasti dokumentoinut. Uskonnollisiin vähemmistöin kuuluvat 5 prosenttia ovat lähinnä asyyrialaiskristittyjä, mutta niiden lisäksi Irakissa on edustettuina muitakin uskontoja, kuten mandealaisia, jesidejä, juutalaisia, yarsanisteja ja bahailaisia. Etnis-uskonnollisiksi ryhmiksi Irakissa katsotaan ainakin šiialaiset ja sunnilaiset arabit, kurdit, turkmeenit, kaldealaiset, assyrialaiset, feylikurdit, jesidit, šabakit, yarsanistit sekä Irakin-juutalaiset, -tšerkessit ja -armenialaiset sekä bahait.

Kaksoisvirtainmaassa on elänyt useita sivilisaatioita, ja osa niistä lienee unohtunutkin. Näitä ovat sumerilaiset, akkadilaiset, babylonialaiset (osia Babylonian leijonasta on yhä tallella Babilin kuvernoraatissa, joka tunnettiin ennen kansainvälisten matkailijoiden arkeologisena vierailukohteena), Hammurabi, kassiitit, assyrialaiset, kaldealaiset, arabit ja muut. Hammurabin laista voi hakea lisätietoja vaikka Googlella.

Luettelon ylpeys on Sumer, jonka katsotaan olleen maailman vanhin tunnettu korkeakulttuuri. Noin 4 000 vuotta sitten ihmiskunta otti Kaksoisvirtainmaan alluviaalitasangolla aimo harppauksen eteenpäin, kun kylämäisistä yhteisöistä siirryttiin elämään kaupunkivaltioihin, joista ensimmäisiä olivat Eridu, Ur ja Uruk. Näissä kaupunkivaltioissa ihminen alkoi ensimmäistä kertaa hallita jokitulvia, rakentaa patoja ja kaivaa altaita ja kanavia. Tasangon kanavat muodostivat aikanaan ihmeellisen hienon kasteluverkoston.

Toinen merkittävä keksintö vuoden 3200 eKr. tienoilla oli kirjoittaminen. Koska kirjoitustaitoa haluttiin levittää, ilmiö antoi alkusysäyksen myös ihmiskunnan historian ensimmäisille kouluille. Abbasidikaudella Irak kehittyi huimaa vauhtia niin tuotannon, maanviljelyn kuin kaupankäynninkin aloilla. Bagdad tunnettiin tuolloin nimellä Dar al-salam eli ”Rauhan koti”, ja se oli aikansa arabikirjailijoiden ja -tieteilijöiden keskus aina vuoteen 1258 asti, jolloin mongolit Hülegü-kaanin johdolla valtasivat Bagdadin. Kirjat ja yli 500 vuotta vanhat kirjastot poltettiin, Bagdadin uljas revittiin kappaleiksi ja alkoi hirmuvaltiaiden aikakausi.

Sen jälkeen Irakissa valtaan astuivat osmanit, ja heidän pitkä valtakautensa jatkuikin aina ensimmäiseen maailmansotaan asti. Sodan jälkeen alkoi brittimandaatti.

Lyhyesti sanottuna Irakilla on siis sivistysvaltiona erittäin pitkä historia. Irakilaiset keksivät kirjoitustaidon ja kirjasivat ensimmäisenä historiaansa muistiin. Irakissa on muinaismuistoja satojen ja tuhansien vuosien takaa. Isis ja muut ovat tuhonneet niistä monia – tai sitten ryöstäneet ja myyneet Euroopan maihin.

Irakia pidetään yhtenä maailman rikkaimmista valtioista, koska se on kuin pieni maatilkku, joka suorastaan kelluu öljymeressä. Maan pohjoisesta etelään halkaisevat kaksi valtavaa virtaa Eufrat ja Tigris kuhisevat kaloja. Pohjois-Irakin luonto on suorastaan lumoavaa. Irakissa on öljyä, muinaismuistoja, sivistystä, viljavaa maata, satumaista luontoa… Valitettavasti sieltä puuttuu poliittisia johtajia, jotka hallitsisivat maata vilpittömästi! Me tarvitsemme hallituksen, joka koostuu tavallisista kansalaisista eikä tappajista ja murhamiehistä. Koen valtavaa häpeää, että Irakia edustavat tänä päivänä alhaiset varkaat!