Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sammeli Heikkinen
Kohti Kivijärveä. Vuodelta 2013 olevassa kuvassa lasketaan käsiteltyä jätevettä etelän suuntaan eli kohti Kivijärveä. Nyt jätevesi virtaa kaivokselta purkuputkessa Nuasjärveen.
Suolautuminen pilasi kaivoksen lähijärvet – Terrafame haluaa kasvattaa päästökiintiötä
6.9.2017 13.11
Talvivaaran kaivosalueen lähijärvien ekologia on romahtanut, kertoo Helsingin yliopiston tutkimus. Tutkimuksen perusteella syy järvien heikkoon tilaan on kaivoksen sulfaattipäästöistä johtunut suolautuminen.
Järvien tila voisi tutkijan arvion mukaan hiljalleen parantua, jos sulfaattikuormitusta ei tule lisää. Sotkamon kaivosta nykyään pyörittävä Terrafame haluaa kuitenkin pitää kiinni mahdollisuudesta juoksuttaa sulfaattivesiä lähijärviin myös tulevaisuudessa.
Myös suuressa Nuasjärvessä, jonne kaivoksen jätevedet nykyään virtaavat purkuputkea myöten, on havaittu suolapitoisuuden kasvua. Terrafame hakee myös Nuasjärveen laskettavan sulfaattikuormituskiintiön nostoa.
Terrafame on laskenut viime ja tänä vuonna suurimman osan kaivoksen käsitellyistä jätevesistä lähijärvet ohittavaa purkuputkea myöten Nuasjärveen.
Ennen purkuputken valmistumista kaivoksen jätevedet juoksutettiin pohjoiseen Oulujärven vesistön suuntaan ja etelään Vuoksen vesistön suuntaan. Nuasjärvi, johon purkuputki laskee, kuuluu Oulujärven vesistöön.
Pahin kuormitus on kohdistunut molempien vesistöjen lähimpänä kaivosta lähimpänä sijaitseviin pieniin järviin kuten Vuoksen vesistön Kivijärveen, jota Helsingin yliopiston tutkijat tutkivat.
Kivijärven ja joidenkin muidenkin lähijärvien tiedettiin jo ennen tutkimusta suolautuneen pahoin kaivoksen sulfaattipäästöjen vuoksi.
Siitä huolimatta suolautumisen rajut ympäristövaikutukset yllättivät tutkimuksen tekijät.
”Näyttää siltä, että juuri suolautumisesta on aiheutunut suurin vaikutus. Esimerkiksi levälajistoa dominoivat lajit, joita on tavallisesti murtovesissä, kuten Itämeressä”, tutkija Jaakko Leppänen kertoo Vihreälle Langalle.
Lajiston monimuotoisuus on romahtanut ja järven pohja käytännössä kuollut. Pohjan kuolema johtuu suolautumisen pahimmasta seurauksesta eli järven normaalin kierron estymisestä.
Tavallisesti järven pohja- ja pintaveden erot tasoittuvat syksyllä ja keväällä ja vesi pääsee sekoittumaan, siis kiertämään. Näin pinnalta tulee hapekasta vettä syvänteisiin ja pohjalta ravinteikasta vettä pintaan.
Kivijärvessä pohjavesi on suolautunut niin painavaksi, ettei se enää kierrä kevyemmän, vähäsuolaisemman pintaveden kanssa. Pohjavedessä ei ole enää happea, pintavedessä ei ravinteita.
”Näyttää siltä, että Kivijärvi nääntyy nälkään, ravinteet eivät kierrä”, Leppänen sanoo.
Vaikka tutkimus koski vain Kivijärveä, Leppänen arvioi, että muiden pahasti suolautuneiden lähijärvien tila voi olla samankaltainen. Oleellista on se, onko järvi päässyt kerrostumaan.
Kainuun ely-keskuksen mukaan kaivoksesta pohjoiseen sijaitsevat pienet järvet Salminen ja Kalliojärvi ovat kerrostuneet voimakkaasti. Niiden tila on siis luultavasti yhtä huono kuin Kivijärven.
Ely-keskuksen mukaan kaivosta lähinnä olevien suurten järvien, Jormasjärven ja Laakajärven vesi on kiertänyt keväisin ja syksyisin.
”Suolautuminen riippuu tietenkin siitä, miten tiukkaa liuosta tulee, millaiseen vesistöön ja miten päästö liikkuu vesistössä. Ja myös siitä, minkä syvyinen vesistö on ja miten tuulet liikuttavat vettä. Tätä pitäisi katsoa muissakin lähivesissä tarkemmin”, Leppänen sanoo.
Kainuun ely-keskus määräsi vuoden 2015 lopulla kaivostoiminnan pilaamat lähijärvet kunnostettavaksi. Määräykseltä vei pohjaa se, että pilaaja – Talvivaara-konsernin kaivostoiminnasta vastannut osa – Talvivaara Sotkamo oli jo konkurssissa. Määräys ei sido kaivostoimintaa jatkavaa Terrafamea, eikä järville ole Ylen mukaan mitään tehtykään.
Leppänen arvioi, että kerrostuneiden lähivesien tila voi hiljalleen parantua, jos kuormitusta ei tule lisää.
”Aikaa myöten, jos uusia päästöjä ei tule, suolaisuus alkaa laimenemaan.”
Lähijärvien kuormitus on pudonnut parin viime vuoden aikana, kun Terrafame on alkanut juoksuttaa jätevesiään purkuputkea myöten suoraan Nuasjärveen.
Terrafame haluaa kuitenkin pitää edelleen auki mahdollisuuden juoksuttaa jätevettä myös kärsineisiin lähijärviin. Tuoreessa ympäristölupahakemuksessaan yhtiö yrittää saada mahdollisuuden laskea 4 000 tonnia sulfaattia pohjoisen ja eteläisen suunnan pienten järvien kautta vuosittain.
Putkuputken kautta saa voimassa olevien lupaehtojen mukaan laskea 15 000 tonnia sulfaattia vuodessa. Terrafame haluaisi nostaa rajan 20 000 tonniin.
Nykyinen kuormituskin on vaikuttanut Nuasjärveen. Järven keskimääräinen sulfaattipitoisuus on kaksinkertaistunut. Kevätkierto onnistui ely-keskuksen mukaan hyvin. Purkuputken pään lähellä olevissa syvänteissä on kuitenkin havaittu kerrostumista.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
