Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Jami Jokinen
Tästä se lähti. Jami Jokinen kuvasi yliajetun mäyrän raumalaisella tiellä ja käynnisti #roadkillsuomi-kampanjan.
Miksi eläimenraato pitää kuvata sosiaaliseen mediaan?
18.8.2017 11.00
MONI autoilija tietää äänen, joka syntyy kun ajoneuvo osuu pieneen eläimeen. Rusakon yläruumiin vaimea muksahdus etupuskuriin, rastaan kallon terävä napsahdus tuulilasin reunaan.
Autoilijasta riippuu, miten tilanteeseen suhtautuu. Pahimmassa tapauksessa yliajettu eläin jää kitumaan, kun yliajaja ei vaivaudu edes pysähtymään.
”Olen joutunut muutaman kerran lopettamaan edellä ajaneen yliajaman eläimen, kun ajaja ei ole pysähtynyt. Olen niin naiivi ja hellämielinen, että nämä tuntuvat hirveiltä tilanteilta”, kertoo Länsi-Suomi-lehden ympäristötoimittaja Jami Jokinen.
Aina pienen eläimen yliajoa ei edes huomaa. Julkisuudessakin puhutaan lähinnä niistä eläinkolareista, joissa eläin on riittävän suuri aiheuttaakseen vahinkoa autolle tai ihmisille.
Jokinen ja Länsi-Suomi käynnistivät siksi tällä viikolla #roadkillsuomi-kampanjan, jossa ihmiset voivat jakaa kuvia liikenteessä kuolleista eläimistä. Jokinen toivoo, että näin asiaan kiinnitetään huomiota.
”Minua on häirinnyt se, että asia on tavallaan pois autoilijoiden silmistä. Suomessa ei myöskään ole tehty kattavaa ja järjestelmällistä, riittävään aineistoon perustuvaa tutkimusta eläinten liikennekuolemista.”
Jokinen on pohtinut kampanjan käynnistämistä pitkään. Alkusysäyksen antoi Rauman Lapissa auton alle jäänyt mäyrä. Jokinen ei nähnyt eläimen yliajoa, mutta pysähtyi kuvaamaan sen. Kuva on tämänkin jutun kuvituksena.
”Huomioni kiinnittyi mäyrän sympaattisen säälittävään kuolinasentoon”, Jokinen kertoo.
Kuolleiden eläinten kuvaaminen ja kuvien julkaiseminen voi tuntua karmivalta. Mutta mäyräkuvassakin on surullista vaikuttavuutta. Voivatko kuvat kuolleista eläimistä olla myös kauniita?
”Ehkä sillä tavalla kuin kuolema yleensä voi olla esteettinen. Katsojasta riippuu, onko kuva hänen mielestään kaunis.”
Kauniit kuvat eivät ole kampanjan tavoite, vaikuttavat kyllä.
Jokinen toivoo, että tieliikenteessä kuolevien eläinten määrän ja lajikirjon – Jokinen kertoo nähneensä muun muassa auton alle jääneen kärpän – tiedostaminen voisi muuttaa autoilijoiden asenteita. Ja johtaa asian tutkimiseen ja sitä kautta kenties eläimet paremmin huomioiviin liikenneväylien rakenteisiin.
Juuri nyt Jokista huolettavat sammakot. Pimeät, lämpimät ja kosteat yöt saavat sammakot liikkeelle kesäalueiltaan talvehtimisseuduille.
”Talvi- ja kesäympäristöjen välille rakennetuilla teillä kulkee aivan järjettömästi sammakoita, joita voi jäädä yhden auton alle kymmeniä tai satoja muutaman kilometrin matkalla.”
Itse Jokinen pyrkii välttämään eläinten yli ajamisen laskemalla etenkin pienemmillä teillä ajonopeutta selvästi. Myöhään illalla ja öisin moni autoilija painaa kaasua, kun muuta liikennettä ei juuri ole. Jokinen kuitenkin ajaa tavallista rauhallisemmin, sillä monet eläimet liikkuvat juuri hämärässä tai pimeässä.
#roadkillsuomi-kampanjaan voi osallistua Instagramissa postaamalla kuvan #roadkillsuomi-merkinnällä tai Facebookin julkisessa ryhmässä.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
