Miksi vihreiden suosio on keskustalle kova paikka?

18.8.2017 12.19

Jenni Leukumaavaara

Vihreät nousi Ylen elokuun kannatustiedustelussa ennätykselliseen 17,6 prosentin kannatukseen, ohitti sekä keskustan että demarit ja nousi kärkkymään kokoomuksen kärkipaikkaa.

Ero keskustan ja vihreiden välillä on pieni, vain 0,3 prosenttiyksikköä. Poliittisella pelikentällä se kuitenkin tarkoittaa merkittävää muutosta, koska nyt vihreät ei enää ole takaa kirivä haastaja vaan kärkijoukossa. Perussuomalaiset pudottivat itsensä suurten puolueiden joukosta viimeistään kesäkuun puoluekokouksessaan.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Erkka Railo arvioi Vihreälle Langalle, että vihreät joutuu tulevina viikkoina ja kuukausina todennäköisesti kovaan pyöritykseen. Kun puolueen kannatus kasvaa, se koetaan uhkaksi myös isoimmissa puolueissa.

Railo näkee vihreiden nousussa ja kolmen suurimman puolueen pakan sekoittamisessa yhtäläisyyksiä kevääseen 2011, jolloin perussuomalaiset nousi kannatuskyselyissä sdp:n ohi.

”Perussuomalaiset joutui silloin hirveän kovan kritiikin kohteeksi. Osin se johtui puolueen ideologiasta, mutta myös myös jo muutos itsessään herätti muissa puolueissa ja toimittajissa pelkoa tai huolestumista.”

Perussuomalaisten tapauksessa sekä journalistit että muut puolueet ärhäköityivät aiempaa kriittisemmiksi puoluetta kohtaan. Myös vihreiltä tullaan vaatimaan konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja, ja puolueesta tullaan etsimään virheitä suurennuslasin kanssa.

Kovin paine vihreiden kannatuksen hillitsemiseen luulisi olevan demareilla. Puolueen kannatus on laskenut koko vuoden, eikä merkkejä noususta ole havaittavissa. Politiikan tutkijan Sami Borgin mukaan on poikkeuksellista, ettei oppositioasema tällä kertaa sadakaan pääoppositiopuolueen laariin.

Demarien kritiikkiä voi kuitenkin hillitä se, että keskenään riitelevä oppositio on heikko ase hallituspolitiikkaa vastaan. Lamaantumisen tilassa olevan puolueen koko energia saattaa myös mennä omien rivien yhtenäisenä pitämiseen.

Gallupeja johtavalle kokoomukselle vihreät on ollut punainen vaate koulutusteemallaan. Sivistyspuolueena esittäytyvä kokoomus ei ole pitänyt siitä, että vihreät otti koulutuksen ja siihen kohdistuvat leikkaukset ykkösteemakseen kuntavaaleissa.

Liikkuvien äänestäjien kannalta vihreiden nousulta parhaiten turvassa on keskusta, koska puolueilla on luultavasti vähiten samaistumispintaa ja siten pienin pelko kannatuksen vuotamisesta vihreille. Silti keskustan suunnalta on kuulunut nokittelua.

Vihreitä on arvostellut etenkin keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä, joka osallistui hämmentävän aktiivisesti jopa vihreiden puoluekokouksen kommentointiin Twitterissä.

Kärnä tiedotti harmituksestaan heti torstain galluplukujen jälkeen. Hänen mukaansa vihreiden valtavirtaan kuuluvat ”yltiöliberaali turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, keinotekoinen kaupungistumiskehityksen vauhdittaminen, yksityisautovastaisuus, luonnon museointi sekä kotimaisen alkutuotannon vastustaminen”.

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi puolestaan vaati vihreiltä ideoita valtion velanoton pysäyttämiseen.

Osalle keskustalaisista on tuottanut vahingoniloa se, että vihreille tärkeää perustuloa kokeillaan nyt, kun vihreät itse on oppositiossa.

Keskustalle vihreät kenties peilaa sitä, missä puolue itse on epäonnistunut. Keskusta kituu suurissa kaupungeissa, joissa vihreät porhaltavat poliittisille johtopaikoille. Kuntavaaleissa vihreät sai uusia valtuutettuja moniin pieniin kuntiin, jotka perinteisesti ovat olleet keskustan valta-aluetta.

Etenkin pohjoisemmassa Suomessa, keskustan tärkeillä kannatusalueilla, vihreiden luonnonsuojelulle on ollut tapana naureskella. Nyt se kirpaisee, että kasvava joukko allekirjoittaa vihreiden arvot.

Keskustan puoluelehdessä Suomenmaassa (4.8.2017) keskustan puoluevaltuuston jäsen Niina Kuuva pohti, että vihreiden keskustaa suurempi kannatus tulee olemaan keskustalle pohtimisen paikka. Kuuvan mukaan vihreät pystyy paremmin argumentoimaan teemoja, jotka keskustakin omikseen tunnistaa: tärkeät luontoarvot, kestävä luontosuhde ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

”Järjestökoneistomme on liiaksi rajautunut pullaa ja kahvia tarjoavaksi vaaliorganisaatioksi. Se ei ole kansanliikkeen tehtävä”, Kuuva pohtii. 

Vihreät sen sijaan on onnistunut innostamaan uusia ihmisiä mukaan politiikkaan, ja sen esillä pitämät teemat ovat puhutelleet myös potentiaalisia äänestäjiä.

Kansanedustaja Kärnä on oikeassa siinä, että vihreät ajaa esimerkiksi inhimillisempää turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa, kannattaa julkisen liikenteen lisäämistä, ja toimii kaupungistumisen globaalin megatrendin mukaan.

Kärnäkin myöntää, että keskustassa ei oikein tiedetä oman puolueen arvoja, ja se heijastuu myös kannatukseen.

”Vihervasemmisto haluaa huolenpitoa ja holhousta. Oikeistoliberaalit puolestaan eivät halua holhousta, mutta eivät myöskään huolenpitoa. Keskustan tulisi tarjota ihmisille huolenpitoa ilman holhousta. Olemme nostaneet arvojemme keskiöön vastuullisen vapauden, mutta aina välillä tuntuu, että emme itsekään tiedä mitä se tarkoittaa.”

Puoluekannatuskyselyjen muutokset patistavat puolueita kirkastamaan arvonsa ja olemassaolonsa syyt. Tulevat kuukaudet näyttävät, seuraako siitä retorisia rimanalituksia vai entistä jäntevämpää ja kirkkaampaa poliittista keskustelua.

Vihreät  politiikka  puoluekannatus  keskusta