Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
31.7.2017 11.42
Perustuslakivaliokunnan lausunto maakunta- ja sote-uudistuksesta on herättänyt paljon keskustelua. Ottihan hallitus lausunnon jälkeen aikalisän koko uudistukselle.
Erityisesti elinkeinoelämän ja Kokoomuksen piiristä on kritisoitu lausuntoa. Kaikkein eniten on närästänyt se, että perustuslakivaliokunta haluaa kieltää pakkoyhtiöittämisen.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että perustuslakivaliokunta linjasi hyvin merkittävällä tavalla maakuntien rahoituksesta ja riittävien palveluiden turvaamisesta.
Yksi sote-uudistuksen tavoitteita on kustannusten kasvun hillintä. Palveluita pyritään tehostamaan niin paljon, että kustannukset kasvaisivat kolme miljardia vähemmän ensi vuosikymmenen loppuun mennessä kuin ilman uudistusta.
Tavoitteeseen uskotaan pääsevän sillä, että palvelut rahoittaa valtio, joka tiukasti ohjaisi maakuntia. Maakuntien liikkumavaraa taloutensa osalta rajataan sillä, ettei niille anneta verotusoikeutta. Valtio siis huolehtisi siitä, että rahoitusta leikattaisiin vähitellen vuoteen 2030 mennessä säästötavoitteessa pysymiseksi.
Valiokunta näki kuitenkin tällaisen automaattisen kustannusleikkurin ongelmallisena, sillä perustuslaissa turvataan kaikille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Taloudellisin perustein ei siis voida rajoittaa lakisääteisten palveluiden saatavuutta. Jokaisella on oikeus niihin palveluihin, jotka hän sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen arvion perusteella tarvitsee.
On mielenkiintoista nähdä, miten valtion rahoitusohjaus maakunnille nyt ratkaistaan. Koska perustuslakivaliokunnan mukaan keneltäkään ei voida evätä palveluja budjettirajoitteiden vuoksi, eivätkä maakunnat voi itse kerätä rahoitusta toimintaansa, niin tällöin maakunnilla on käytännössä piikki auki valtion suuntaan.
Mikäli kolmen miljardin euron säästötavoitteessa halutaan pysyä, niin maakuntien on onnistuttava ennaltaehkäisyssä nykyistä paremmin ja tehostettava palveluita merkittävästi. Toisaalta valtion tasolla voidaan tulla pian sellaisen tilanteen eteen, että on harkittava palveluita heikentäviä muutoksia lainsäädäntöön.
Jotta viimeiseen keinoon ei jouduta, niin maakunnille tulee luoda kannusteet kehittää toimintaansa mahdollisimman kustannusvaikuttavaan suuntaan. Hallitus ei ole halunnut myöntää verotusoikeutta maakunnille, mutta tätä olisi nyt harkittava vakavasti uudelleen. Omalla verotuksella kerättyjä rahoja käytettäisiin varmasti fiksummin kuin valtion antamia varoja. Verotusoikeus olisi myös maakuntien aidon demokraattisen itsehallinnon kannalta toivottavaa.
Suomessa tulee taata tarpeen mukaiset palvelut ja ne ovat jokaisen kansalaisen perusoikeus. Perustuslakivaliokunnan kannanotto oli tärkeä muistutus asiasta, joka valitettavan usein unohdetaan.
Yhteiskunnallinen diskurssi taloudellisesta niukkuudesta on johtanut siihen, että niin asiakkaat, virkamiehet ja poliittiset päättäjätkin pitävät liian usein itsestään selvänä sitä, että palveluista voidaan tinkiä asiakkaan edun vastaisesti. Tämän vuoksi perustuslakivaliokunnan esiin nostama huomio on yksi tärkeimmistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevista linjauksista vuosiin.
Kirjoittaja on sote-uudistuksen sisäpiiriläinen, joka asemansa vuoksi kirjoittaa nimettömänä.
sote-uudistus  sote  maakunnat 
Tweet