Iiro Törmä

Maailma kaupungistuu, Suomi maakunnallistuu - haastattelussa Helsingin tuoreet vihreät pormestarit

15.6.2017 12.38

Jenni Leukumaavaara

VIHREITÄ ON PIDETTY perinteisesti kaupunkien puolueena. Kuntavaaleissa kannatus laajentui pienemmille paikkakunnille ja puolueessa on kiinnostuttu maakunnista. Esimerkiksi kaikki puheenjohtajaehdokkaat puhuvat siitä, että on tärkeää laajentaa politiikkaa pienimpiin pitäjiin.

Mitä tästä ajattelevat kesäkuussa Helsingin apulaispormestareina aloittaneet kaksi vihreää: sosiaali- ja terveystoimesta vastaava Sanna Vesikansa ja kaupunkiympäristöstä vastaava Anni Sinnemäki?

Pormestarit näkevät Helsingin ja muiden isojen kaupunkien kehittämisen tärkeänä kansallisesti ja kansainvälisesti. Sinnemäen mukaan Helsingillä on iso vastuu koko Suomen taloudesta.

”Helsingin ja Helsingin seudun keskeinen rooli on, että täällä syntyy eniten työpaikkoja - mikä ei tarkoita, etteikö muuallakin niitä syntyisi. Pääkaupunki on myös se, johon todennäköisimmin kansainväliset yritykset investoivat, jos ne Suomeen investoivat”, Sinnemäki sanoo.

Vesikansa arvioi, että hyvinvointinäkökulmasta Helsinkiin panostaminen näkyisi eriarvoistumisen vähenemisenä, työllisyyden nousuna ja esimerkiksi matkailun ja palvelujen kasvuna. Hän muistuttaa, että Helsinki on kolmasosa Uudestamaasta.

”Etenkin elinvoiman ja kasvun kannalta se on erittäin tärkeä koko Suomelle. Helsingin haasteita ei ole tarpeeksi huomioitu politiikassa”, Vesikansa sanoo.

Hän korostaa, että kaupunkien ja maaseudun kehittäminen eivät sulje toisiaan pois. Vesikansan mielestä vihreiden on tärkeää laajentaa painopistettä kaupungeista pienempiin kuntiin ja eri puolille Suomea.

Sinnemäki jättää vihreiden painopistepohdinnat tulevalle johdolle. 

”Nyt vihreät on yli 24 prosentin kannatuksella suurempi kuin koskaan Helsingissä. Uskon, että teot Helsingissä pyöräilyn edistämisestä kaupunginosien tasa-arvoon inspiroivat tulevaa puoluejohtoa, mutta on uuden johdon tehtävä määritellä toiminnan painopisteet.”

Politico-lehti kirjoitti kesäkuussa, että kaupungit tarvitsisivat oman ulkopolitiikkansa, ja että suuret kaupungit alkavat olla kaupunkivaltioita, jotka huolehtivat omista asioistaan ja tekevät globaalisti yhteistyötä keskenään ohi kansallisvaltioiden. 

Ilmiö nousi esiin Yhdysvalloissakin, kun presidentti Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltojen jäävän Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolelle. Monet kaupungit ja yritykset ilmoittivat sitoutuvansa tavoitteisiin hallinnon päätöksestä huolimatta. 

Suomessa ollaan menossa toiseen suuntaan. Kriisiytyneessä valtakunnanpolitiikassa hallitus on keskittynyt sote- ja maakuntauudistukseen. Näistä jälkimmäinen on keskustapuolueen lempilapsi. 

Helsingin uusi pormestari Jan Vapaavuori (kok) on roiminut kovin sanoin maakuntauudistusta. Politiikan toimittajien tapaamisessa kesäkuussa Vapaavuori korosti globaalin ympäristön menevän kohti kaupunkikokonaisuuksia. Samaan aikaan keskustan ja pääministeri Juha Sipilän ajama maakuntauudistus vie Suomea päinvastaiseen suuntaan. Kaupungit ovat jääneet maakuntien jalkoihin.

Sinnemäki ja Vesikansa eivät moiti hallituksen heikkoa kaupunkipolitiikkaa yhtä suorasanaisesti kuin Vapaavuori. Sinnemäki muotoilee asian näin:

”Monissa maissa valtio osallistuu enemmän kaupunkiseudun kehittämiseen.”

Miten vihreät arvot näkyvät uusien apulaispormestarien työssä?

Yhteisenä tavoitteena apulaispormestarit mainitsevat eri kaupunginosien eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisen. 

Vesikansalle vihreä politiikka tarkoittaa sosiaali- ja terveysasioissa tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vammaisilla ja ikääntyneillä on sananvaltaa asumisoloihinsa. Tähän saakka 
suunnittelua on tehty liikaa virastonäkökulmasta. Esimerkiksi virasto on voinut päättää, missä vammainen saa asua. 

”Työn ja päätösten pitäisi lähteä paljon enemmän ruohonjuuritasolta. Säästöjä pitää syntyä ja toimintoja keskittää, mutta samaan aikaan voisimme jalkautua enemmän esimerkiksi neuvolapalveluissa”, Vesikansa sanoo.

Vesikansa korostaa painotusta ennaltaehkäisevään sote-työhön, nopeampaa palvelua sujuvan digitalisaation avulla ja esimerkiksi paperittomien turvapaikanhakijoiden ja asunnottomien palveluiden huolehtimista. Hän haluaa myös mahdollisimman hyvät julkiset palvelut kaupunkilaisille.

Sinnemäelle tärkeimmät tehtävät ovat riittävä asuntorakentaminen kasvavalle kaupungille, kattavat viheralueet, kestävä liikennepolitiikka sekä Helsingin tekeminen mahdollisimman yritysystävälliseksi.

Sinnemäen mukaan on tärkeää sitoutua Pariisin ilmastosopimukseen. Tavoitteena on saada kaupunkistrategiaan kirjaus, jonka mukaan kaupungin päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä on 60 tai jopa 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

”Kunnianhimoinen Helsinki voi olla tässä kriteerien asettajana ja innostajana myös maan hallitukselle.”

Vihreillä on nyt merkittäviä päätöksentekomahdollisuuksia monissa kaupungeissa ja kunnissa, ja vastaavia linjauksia tullaan luultavasti näkemään useissa kaupungeissa.

Vihreät apulaispormestarit pääsevät vääntämään todennäköisesti ainakin keskustatunnelista, jonka Vapaavuori kaivoi naftaliinista toukokuussa. Vihreät on vastustanut tunnelia, koska se ei ole liikenteen kannalta tarpeellinen mutta on kuitenkin hyvin kallis. Sinnemäen mukaan kannassa ei ole tapahtunut muutosta.

Sote-puolella on jo nyt havaittavissa vastahankaisuutta julkisen palvelun kehittämiseen. Jahkailua on ollut havaittavissa esimerkiksi terveydenhuollon uusissa investoinneissa.

”Osa kokoomuslaisista päättäjistä on valmiita nostamaan kädet pystyyn ja odottamaan valinnanvapautta. Itse haluaisin olla puolustamassa hyvää julkista palvelua - mutta sen pitää olla oikeasti kilpailukykyistä”, Vesikansa sanoo.

kuntavaalit  politiikka  pormestari  Helsinki  Vihreät  kaupunki  pääkaupunkiseutu  kaupungistuminen 

Tweet