Aleksi Kallioja

Voiko eläinten suojelua parantaa ilman lisäkustannuksia?

23.5.2017 14.25

Riikka Suominen

Kauan valmisteltu eläinsuojelulaki esitellään eduskunnalle kesäkuun alussa.

Eläinsuojelu jakaa voimakkaasti eduskuntapuolueita. Tämä nähtiin käytännössä, kun eduskunta äänesti turkistarhauskiellosta neljä vuotta sitten. Silloin vain vihreiden ryhmä äänesti yksimielisesti kiellon puolesta, kaikki muut ryhmät hajosivat.

Samaa hajontaa nähdään varmasti syksyllä, kun eduskunta käsittelee uutta eläinsuojelulakia.

Tänään tiistaina eduskunnassa pidetyssä seminaarissa saatiin esimakua eläinsuojelunäkemyksistä.

Seminaariin osallistunut vihreiden Emma Kari pahoitteli, miten vähän eduskunnassa yleensä puhutaan eläinsuojelusta, vaikka asiasta kiinnostuneilla kansanedustajilla oman ryhmänsä.

"Eduskunnasta ei löydy niin yksinäistä ryhmää kuin eläinsuojeluryhmä", sanoi Kari.

Vihreät kannattaa kaikkia eläinjärjestöjen ajamia parannuksia eläinsuojelulakiin. Kari muistutti, että tiukka laki on myös tuottajien etu. 

"Turvaamme kotimaisen tuotannon olemalla maailman parhaita, eettisiä ja kestäviä. Monet eläinsuojelun uudistukset on jo tehty monissa maissa. Ei ole tuottajien etu, että investoimme edelleen tuotantotapoihin, jotka on jo kielletty monissa maissa", Kari sanoi.

Eläinjärjestö Animalian toimittama kirja Uusi eläinlaki vahvistaa, että monessa maassa on säädetty tiukempia eläinsuojelulakeja kuin Suomessa. 

"Suomi on ainoa EU-maa, joka enää myöntää investointitukea parsinavetoille. Parsinavettojen rakentaminen on jo kielletty Norjassa ja Tanskassa ja Ruotsissa", sanoo Animalian vastaava toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

"Uuden lain pitää parantaa eläinten oloja. Sen pitää suojella eläimiä ja olla paljon parempi kuin 20 vuotta sitten tehty laki", perussuomalaisten kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa sanoi.

Elomaa on eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja, mutta perussuomalaiset ovat puolueena nihkeitä eläinsuojelulle.

Elomaan mukaan puolue kannattaa parsinavettojen kieltoa siirtymäajalla, haluaa eläimille oikeuden raikkaaseen veteen ja kivunlievitykseen. Vuosi sitten eläinsuojelujärjestöjen kyselyssä perussuomalaiset vastusti parsinavettakieltoa.

Juuri parsinavetat ovat yksi uudistuksen vaikeimmista kysymyksistä. Vihreät ja vasemmistoliitto kieltäisivät ne kokonaan, ja myös kokoomus, rkp ja demarit olisivat valmiita kieltoon. Keskusta ja perussuomalaiset vastaustavat kieltoa.

Keskustan kansanedustaja Pertti Hakasen mukaan parsinavetoista voitaisiin päästä niin, että Maaseudun kehittämisrahaston kautta ei enää tuettaisi uusien parsinavetoiden rakentamista.

Eläinsuojelujärjestöt ovat painottaneet, että tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista lisääntyy jatkuvasti. 

"On tärkeää, että se huomioitaisiin uudessa laissa, ettei laki laahaisi perässä jo voimaantullessaan", sanoo Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila.

Perussuomalaiset kannattavat myös turkistarhauksen jatkumista, mutta Elomaa sanoo, että turkiseläinten hyvinvointia pitäisi parantaa.

"Viime kaudella kun turkistarhauskiellosta äänestettiin, niin asetettiin työryhmä kehittämään elinkeinoa. Nyt työryhmä on hajonnut. Jos turkistarhausta jatketaan, niin eläinten hyvinvointiin pitää kiinnittää huomiota", Elomaa sanoo.

Tiistain seminaarissa useampikin kansanedustaja muistutti samasta asiasta.

Kun tarhauskielto kaatui eduskunnassa neljä vuotta sitten, painotettiin, että turkisasetus hoitaisi tarhauksen ongelmat kuntoon. Asetus ei kuitenkaan korjannut asiaa. Myös vuonna 2013 aloittaneen eläinsuojeluasiamiehen virka on lakkautettu.

Nyt tehtävän lakiuudistuksen mahdollisuuksia parantaa eläinten oloja rajoittaa se, että nykyisessä hallitusohjelmassa lukee, ettei elinkeinolle eli maataloustuottajille saa aiheuttaa mitään uusia kustannuksia.

Keskustan Hakanen sanoi, että uusikaan eläinsuojelulaki ei yksin takaa eläinten hyvinvointia.

"Laki on laki ja eläinten hyvinvointia edistetään muillakin tavoilla. Tiloilla ollaan jo nyt pidemmällä kun lainsäädäntö edellyttää."

Hakanen oli huolissaan, että tiukka eläinlaki saa tuotannon siirtymään muihin maihin.

"Jos eläinlainsäädäntö menee niin mahdottomaksi, että tuotanto hiipuu Suomesta, silloin emme enää tiedä kuinka eettistä tänne tuotu ruoka on.”

Vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig muistutti, että tuottajan taloudelliseen ahdinkoon vaikuttaa moni muukin asia, kuin eläinsuojeluvaatimukset, kuten kaupan keskittyminen.

Rkp:n Anders Adlercreutz muistutti maatalouspolitiikan liittyvän myös ilmastonmuutokseen. 

"Ruuan tuotanto on isossa roolissa ilmastopolitiikassa. Se tarkoittaa varmuudella sitä, että siirrytään eläinproteiinista kohti kasvisproteiiniin."

Laki menee lausuntokierrokselle syksyllä ja sen arvioidaan astuvan voimaan vuoden 2019 alussa.

EDIT 6.6.2017 Tekstistä muutettu kohtaa parsinavetoista muissa Pohjoismaissa. Parsinavetat eivat ole niissä kiellettyjä, vaan kiellettyä on uusien sellaisten rakentaminen. Parsinavetat on Norjassa muutettava pihatoiksi vuoteen 2024 mennessä ja Tanskassa 2022 mennessä.

eläintensuojelu  eläinsuojelu  eläinoikeudet  eläinsuojelulaki 

Tweet