Julia Sivén

Maailman sotilasmenot kasvavat - Suomessa painetta jättinostoihin

24.4.2017 13.30

Riikka Suominen

Maailman sotilasmenot kasvavat. Viime vuonna ne nousivat 0,4 prosentilla. Aseostoissa näkyy uusien uhkakuvien synty.

"Uhkakuvia ovat Lähi-idän ja Pohjois-Korean tilanne. Venäjän uhka nostaa puolustusmenoja myös Euroopassa", sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg (vihr).

Yhdysvallat painostaa Euroopan Nato-maita käyttämään kaksi prosenttia bkt:sta puolustukseen. Eniten puolustusmenoja Euroopassa on nostanut Italia. Maa tavoittelee pakolaisten pitämistä Pohjois-Afrikassa.

Myös Baltian maat ovat lisänneet selvästi puolustusmenojaan.

Ainoastaan öljynviejämaat ovat vähentäneet kulutustaan aseisiin. Syy on öljyn hinnan lasku.

Maailman vuotuiset asekulut olivat viime vuonna 1 686 miljardia dollaria, kertovat Tukholman rauhaninstituutti Siprin maanantaina esitellyt tuoreet luvut.

Rauhanjärjestöt muistuttavat, että asehankintojen hinnalla ratkottaisiin maailman koulutus-, köyhyys- ja ilmasto-ongelmat.

"Prosentilla sotilasmenoista voitaisiin ratkaista maailman köyhyysongelma", sanoo Cronberg.

EU:n yhteenlasketut asemenot ovat noin 200 miljardia vuodessa eli yhtä suuret kuin Kiinan.

Asemenojen kasvattamiseen painostaa sotilasliitto Nato. Esimerkiksi pääsihteeri Jens Stoltenberg muistuttaa Naton jäsenmaita toistuvasti siitä, että niiden puolustusmenojen tulee olla kaksi prosenttia bkt:sta.

"On ihmeellistä, että kaksi prosenttia nostetaan tavoitteeksi eikä katsota, mitä tarvitaan ja voisiko myös puolustusmenoja leikata, kun kaikilla mailla on säästöpaineita", Tarja Cronberg sanoo.

Hänestä Euroopan maat säästäivät, jos ne tekisivät puolustusyhteistyötä ja yhteisiä asehankintoja.

Suomen asemenot ovat kohtuulliset verrattuna moniin muihin maihin. Silti saksalainen rauhaninstituutti BICC laskee, että Suomi on yllättävän militarisoitunut maa. Tässä Suomi eroaa muista Pohjoismaista selvästi, sanoo Sadankomitean puheenjohtaja Timo Mielonen.

"Suomen armeijalla on suuri reservi, jota halutaan uudessa puolustuselonteossa vielä kasvattaa. Myös raskaita aseita on paljon", Mielonen sanoo. 

Myös tuore puolustusselonteko painottaa Mielosen mukaan varustautumista. Selonteossa ehdotetaan kymmenien miljardien uusia asehankintoja, muun muassa uusia hävittäjiä vanhenevien Hornetien tilalle.

"Selonteko käyttää hyväksi sitä, että puolustusministeri on varustautumismyönteinen. Siinä maailman tilannetta tulkitaan [sotilaallisesti] hyvin synkästi", Mielonen sanoo.

Selonteko ei ota kantaa rahoitukseen.

"Siinä mainitaan vain hankintahinnat, vaikka ylivoimaisesti suurin kustannuserä aiheutuu käytöstä", Mielonen sanoo.

Ylen MOT-ohjelmassa kerrottiin noin vuosi sitten, että eri maissa tehtyjen laskelmien perusteella erimerkiksi Hornetien korvaaminen yhdysvaltalaisilla F-35-monitoimihävittäjillä maksaisi 30 vuoden aikana yhteensä 30 miljardista eurosta jopa 85 miljardiin euroon.

Uudet hankinnat vaatisivat puolustusmenojen reilua lisäystä. Puolustusbudjetti kasvaisi kymmenen vuoden aikana yli kolmanneksella.

"Valtiovarainvaliokunta todennut että nykyinen puolustusbudjetti ei riitä uusiin hankintoihin, vaan tarvitaan erillisratkaisua. Kukaan ei tiedä mikä se olisi", sanoo Mielonen.

puolustuspolitiikka  puolustusmenot  sotilasmenot  aseet 

Tweet