Teosofien Suur-Suomi

Teos

12.4.2017 8.27

Vesa Sisättö

Sujuvasti kirjoitettu Teosofien Suur-Suomi johdattaa lukijan 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuoliskon suomalaisen kulttuuri- ja hengenelämän pimeälle puolelle, teosofien pariin.

1800-luvun okkultismista nousseet teosofia ja myöhempi antroposofia ovat marginaalisia aatteita, mutta opit elävät haamuelämää steinerilaisuudessa. Siten onkin kiinnostavaa lukea, miten jyrkän rasistisia piirteitä näihin aatteisiin sisältyi sata vuotta sitten.

Minna-Maria Fyrqvistin mukaan teosofia innoitti Suomen taiteen kultakauden suuria nimiä Sibeliuksesta Gallen-Kallelaan. Teosofian kummallisimpia piirteitä oli sen harrastajien tapa luoda tietoa ja totuuksia suoraan omasta mielikuvituksestaan, käymättä ulkomaailman puolella. Näin saatiin fiktiiviset teoksetkin, kuten Kalevala, muutettua tietokirjoiksi.

Mielikuvituksellisuus johti vaarallisille teille. Suomalaisten ja egyptiläisten muinaisesta yhteydestä satuillutta Sigurd Wettenhovi-Aspaa on helppo pitää huvittavana sekopäänä. Mutta hän oli myös taiteilija, jonka viimeinen maalaus esitti Adolf Hitleriä suomalaisessa järvenrantamaisemassa.