Sammeli Heikkinen

Vihreiden voitto tuli yllättävän laajalla rintamalla

10.4.2017 19.22

Sammeli Heikkinen

Vihreät voitti kuntavaalit. Puolueen kannatus kasvoi noin neljä prosenttiyksikköä ja valtuustopaikkojen määrä nousi parillasadalla. 

Vihreät ei kuitenkaan voittanut puoleen ennakkotavoitteiden mukaan. Ääniosuustavoitteesta – 14 prosentista – jäätiin puolitoista prosenttiyksikköä, eikä puolue noussut suurimmaksi Helsingissä, Tampereella tai Turussa. Jyväskylässä taas yllättäen ykköspaikka irtosi.

Paikkatavoite, 500 paikkaa, ylittyi tarkistamattoman tuloksen perusteella liki neljälläkymmenellä.

Tämä voi kertoa siitä, että vihreiden vaalivoitto syntyi laajemmalla rintamalla kuin puolueessa uskallettiin toivoa.

Kuntavaaleissa on kyse nimenomaan kuntakohtaisista erillisistä vaaleista. Vihreiden voitto näyttää silti olleen valtakunnallinen. Vihreiden ääniosuus kasvoi kaikissa kolmessakymmenessä suurimmassa kaupungissa. Vain kahdessa näistä puolue ei saanut lisäpaikkoja valtuustoon.

Vaalivoitto ei kuitenkaan tullut vain suurista ja keskisuurista kaupungeista. 30 suurimmassa kaupungissa vihreiden paikkamäärä nousi noin 80:lla. Liki kaksi kolmasosaa vihreiden paikkalisäyksestä tuli siis pienemmistä kaupungeista ja kunnista.

Voi siis olla, että valtakunnan politiikka on vaikuttanut kuntavaaleihin melko paljonkin.

Helsingin tulos on vihreille tappio, vaikka kaksi lisäpaikkaa irtosikin. Tavoitteena oli kuitenkin pääkaupungin valloitus.

Kuntavaalit kääntyivät pääkaupungissa pormestarivaaleiksi, mikä sinänsä sopi vihreille. Kokoomus kuitenkin hyödynsi kuvion vihreitä paremmin.

Ruman hallituskauden tahroilta välttynyt Jan Vapaavuori värvättiin pormestariehdokkaaksi Euroopan investointipankista. Vapaavuori lienee melkoisella marginaalilla Suomen suosituin kokoomuslainen, ainakin kun Sauli Niinistö on joutunut puoluekirjastaan luopumaan.

Vapaavuoren äänivyöry oli silti yllätys. Hän keräsi noin kolmanneksen kokoomuksen yli 91 000 äänestä Helsingissä. On mahdotonta sanoa, kuinka paljon Vapaavuori sai taakseen äänestäjiä, jotka muuten eivät olisi kokoomusta äänestäneet. Aihetodisteet Vapaavuoren ratkaisevasta merkityksestä kokoomuksen voittoon ovat vahvat.

Kokoomuksen ääniosuus nousi Helsingissä 1,5 prosenttia, noin 15 000 äänellä. Helsinki oli ainoa kymmenestä suurimmasta kaupungista, jossa kokoomus kasvoi, eikä menettänyt kannatustaan.

Koko maassa kokoomus koki 1,2 prosenttiyksikön tappion. Espoossa ja Turussa kokoomus menetti yli kaksi prosenttiyksikköä äänistä, Tampereella yli kolme ja Lahdessa peräti 5,6 prosenttiyksikköä. Olisivatko Helsingin kokoomuslaiset pärjänneet ilman Vapaavuorta?

Vapaavuoren kampanja keskittyi nimenomaan henkilöön, vaalijulisteiden värimaailma ja graafinen ilme olivat aivan toiset kuin kokoomuksen muilla ehdokkailla. Puolue mainittiin pienellä julisteiden alareunassa.

Entä jos vihreiden pormestariehdokkaana olisikin ollut Anni Sinnemäelle ehdokasvaalissa hävinnyt Pekka Sauri? Vahva veikkaus on, ettei tilanne olisi merkittävästi muuttunut.

Sinnemäki keräsi lähes 9 000 ääntä, yli 6 000 enemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa. Itse asiassa Sinnemäki olisi ollut sunnuntain äänimäärällään Helsingissä selvä ykkönen vuoden 2012 vaaleissa. Vapaavuori oli kenties tähän saumaan niin vahva ehdokas, ettei häntä ollut voittaminen.

Helsingin valtuustossa kokoomus ja vihreät vahvistuivat entisestään, demarien asema mureni ja vasemmistoliitto vahvistui.

Kokoomus ja vihreät voivat periaatteessa nyt viedä pelkästään omien edustajiensa voimin läpi päätöksiä, joista pääsevät yhteisymmärrykseen. Puolueilla on yhteensä 46 valtuutettua, siis enemmistö 85-paikkaisessa kaupunginvaltuustossa.

Käytännön kuntapolitiikassa tosin tuskin tulee tilanteita, joissa kokoomus ja vihreät olisivat yhtenäisesti tietyn päätöksen takana ja muut sitä vastaan.

Vihreät ei vallannut myöskään Tamperetta tai Turkua. Näissä suurimmaksi puolueeksi pyrkiminen oli koko ajan melko epätodennäköisen täydellisen onnistumisen varassa, eikä vaalivoittoihin siksi liity epäonnistumisen makua.

Tampereella puolue ei jäänyt kovin kauas ykköspaikasta. Siellä vihreät sai 20 prosenttia äänistä ja neljällä lisäpaikalla yhteensä 14 valtuutettua. Demareilla on kaksi enemmän ja kokoomuksella yksi.

Demarit säilytti valtuustopaikkansa, vaikka kannatus notkahti hieman. Torjuntavoiton varmisti valtuuston puheenjohtaja Sanna Marin, joka keräsi liki neljänneksen demareiden 25 000 äänestä.

Turun ääniharava oli vasemmistoliiton Li Andersson, joka voitti selvästi etukäteen pedatun kolmen puoluejohtajan kamppailun. Andersson sai 6 374 ääntä, vihreiden Ville Niinistö 3 769 ääntä ja kokoomuksen Petteri Orpo 2 683 ääntä.

Vasemmistoliitto sai kolme lisäpaikkaa, käytännössä täysin Anderssonin ansiosta. Andersson nimittäin keräsi puolueensa äänistä 43 prosenttia, siis suuremman osuuden kuin Vapaavuori Helsingissä.

Vihreiden vaalivoitto oli silti Turussa selvästi suurempi kuin vasemmistoliiton. Puolue nousi neljällä lisäpaikalla kokoomuksen jälkeen valtuuston toiseksi suurimmaksi.

Espoon vaalitulos oli lähellä Ylen maaliskuisen gallupin ennustamaa. Vihreät sai neljä lisäpaikkaa, mutta kokoomus säilytti selvän kärkiasemansa tappiosta huolimatta.

Espoon uudessa valtuustossa vihreät voi kuitenkin jo haastaa kokoomuksen toisen puolueen tuella. Esimerkiksi vihreiden ja demareiden yhteisrintama olisi nyt yhden valtuutetun verran kokoomusta vahvempi, toisin kuin ennen vaaleja.

Myös Vantaalla gallup ennakoi tuloksen vihreiden osalta hyvin. Puolue jäi kolmesta lisäpaikasta huolimatta kolmospaikalle, demarit ja kokoomus ovat edelleen selvästi valtuuston kaksi suurta ryhmää.

Vaalien kovin paukku oli tietenkin Jyväskylän vihreä voitto. Liki yhdeksän prosenttiyksikön ääniosuuden kasvu ja valtuustoryhmän kaksinkertaistuminen seitsemästä neljääntoista yllättivät myös Jyväskylän vihreät.

Tilastoista ei löydy jättipottia selittävää maagista luotia. Äänikuningas Touko Aallon äänipotin tueksi tuli yksinkertaisesti riittävän monta hyvää tulosta.

Aallon ykköspaikkaa suurempi yllätys oli opiskelijapoliitikko Bella Forsgrenin nelossija liki 1 300 äänellä. Forsgren ei jäänyt kauas valtakunnallisesti tunnettujen kansanedustajien Mauri Pekkarisen (kesk) ja Sinuhe Wallinheimon (kok) tuloksesta.

Forsgren hävisi viime vuonna tasaväkisen kamppailun jälkeen Vihreiden nuorten toisen puheenjohtajapaikan tamperelaiselle Iiris Suomelalle.

Myös Suomela keräsi kuntavaaleissa kovan potin, liki 2 000 ääntä Tampereelta ja voitti vihreiden jäsentenvälisessä esimerkiksi Oras Tynkkysen ja Olli-Poika Parviaisen.

Kuntavaalien suurin häviäjä oli perussuomalaiset, jolta suli neljännes kannatuksesta ja katosi 426 valtuustopaikkaa. Hallituskumppanit keskusta ja kokoomus ottivat myös takkiinsa, vaikka kokoomus keräsikin eniten ääniä ja keskusta säilytti roiman paikkaenemmistönsä parinsadan paikan menetyksestä huolimatta.

Demarit ei onnistunut hyödyntämään haastajanasemaansa, vaan tulos jäi hieman edellisvaaleja heikommaksi.

Vihreiden vaalivoiton lisäksi eduskuntapuolueista vasemmistoliitto sai voiton, joka toi parikymmentä paikkaa lisää. RKP:n ja kristillisdemokraattien tulos oli viime vaaleja parempi.

Kristillisten voiton laatu jää tosin nähtäväksi, sillä puolue huoli ahneuksissaan listoilleen Paavo Väyrysen ja tämän vanavedessä tulleen sekalaisen seurakunnan. Epäselvää on, kuinka suuri osa "kristillisistä" onkin väyrysläisiä.

Väyrynen itse livahti Mika Ebelingin perässä Helsingin valtuustoon ja vei kristillisten toisen valtuustopaikan. Kristillisille sitoutumattomasta Väyrysestä tuskin on luotettavaksi liittolaiseksi.

Väyrysen kampanjaa ovat tahranneet yhteydet maahanmuuttovastaisiin ja rasistisiin ehdokkaisiin.

Kristilliset irtisanoutuivat maaliskuun alussa neljästä Väyrysen mukana listoilleen päästämästään ehdokkaasta. Yksi näistä oli antisemitistisiä ja rasistisia kommentteja Facebookissa julkaissut Karoliina Topelius.

Väyrynen ei näitä ehdokkaita hylännyt ja Topelius kampanjoi ainakin vielä perjantaina Laajasalossa yhdessä Väyrysen kanssa.

Väyrysen ja äärioikean teerenpelissä jää nähtäväksi, kumpi lopulta hyötyy kuhertelusta enemmän ja kuka käyttää hyväksi ketä.

Tweet