Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Sammeli Heikkinen

Juuso Lahikainen
Lukion viimeistä luokkaa käyvä 18-vuotias Juuso Lahikainen pyrkii Mikkelin valtuustoon. “Ympäristö on aina ollut tärkeä, mutta nyt huolestuttaa se, että koulutuksesta leikataan. Näin ei tietenkään pitäisi tehdä.”Sammeli Heikkinen

Lukion viimeistä luokkaa käyvä 18-vuotias Juuso Lahikainen pyrkii Mikkelin valtuustoon. “Ympäristö on aina ollut tärkeä, mutta nyt huolestuttaa se, että koulutuksesta leikataan. Näin ei tietenkään pitäisi tehdä.”

Nousevatko vihreät uudelle tasolle maakuntakeskuksissa?

6.4.2017 15.59

Sammeli Heikkinen

Mikkeli

Mikkeli on melko tyypillinen keskikokoinen suomalainen kaupunki. Myös siinä, että vihreiden kannatus on ollut suhteellisen vähäistä, tosin ei juurikaan pienempää kuin koko maassa.

Jo 30 vuotta täyttävän paikallisyhdistyksen menestys vaaleissa on vaikeasti ennakoitavissa. Ehdokkaita ei ole sen enempää kuin edellisissä vaaleissakaan, mutta jos hallituspuolueet kärsivät, irtoääniä on tarjolla reippaasti.
Melko paljon jäänee ehdokkaiden kampanjoinnin lisäksi vihreiden valtakunnallisen vetovoiman kasvun varaan.

Keskikokoisia, molemmin puolin viidenkymmenen tuhannen asukkaan suomalaiskaupunkeja on kymmenkunta.

Suuri osa on Mikkelin kaltaisia maakunnan tai alueen keskuskaupunkeja, joissa on ammattikorkeakoulu muttei yliopistoa, ja joiden elinkeinorakenne on ollut enemmän tai vähemmän myllerryksessä pari vuosikymmentä.

Vihreiden asemat kuntapolitiikassa ovat Mikkelissä aika edustavat tälle kaupunkijoukolle. 59-henkisestä kaupunginvaltuustosta vihreillä on neljä paikkaa. Vahvempiin asemiin olisi tarkoitus päästä, niin Mikkelissä kuin muissakin maakuntakeskuksissa.


Vihreiden historia Mikkelissä on poikkeuksellisen pitkä. Mikkelin seudun vihreiden 30-vuotisjuhlia vietetään 25. maaliskuuta.

”Silloin oli vähän utopistisempia teemoja. Oltiin aika innokkaita”, alusta lähtien Mikkelin vihreissä mukana ollut Markku Varjo muistelee vuoden 1987 eduskuntavaaleja, joissa vihreät onnistuivat keräämään päälle parituhatta ääntä Etelä-Savosta.

Varjon mukaan vihreitä pidettiin aluksi pipertäjinä, joita kiusattiin oman auton käytöstä. Toisaalta Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus 1986 ja neuvostotankkeri Antonio Gramscin öljyvuoto 1987 nostivat vihreiden teemat pinnalle.


Ympäristö oli vihreiden pääteema myös silloin, kun nykyinen puheenjohtaja Minna Pöntinen tuli mukaan toimintaan 1990-luvulla.

”Nyt tarvitaan vastavoimaa myös inhimillisissä asioissa, on autettava myös ihmisiä”, Pöntinen sanoo.

Sekä Pöntinen että Varjo arvelevat, että vihreiden vaikutus paikallispolitiikkaan on ollut kohtuullinen.

”Yksin ei pystytä saamaan paljon aikaan, mutta muihin puolueisiin on hyvät välit, joten voimme vaikuttaa lobbaamalla”, Pöntinen sanoo.

Esimerkiksi Etelä-Savon Energia on irrottautunut Fennovoima-hankkeesta. Vihreillä on edustaja energiayhtiön hallituksessa.

Mikkeli

Mikkeli on melko tyypillinen keskikokoinen suomalainen kaupunki. Myös siinä, että vihreiden kannatus on ollut suhteellisen vähäistä, tosin ei juurikaan pienempää kuin koko maassa.

Jo 30 vuotta täyttävän paikallisyhdistyksen menestys vaaleissa on vaikeasti ennakoitavissa. Ehdokkaita ei ole sen enempää kuin edellisissä vaaleissakaan, mutta jos hallituspuolueet kärsivät, irtoääniä on tarjolla reippaasti.
Melko paljon jäänee ehdokkaiden kampanjoinnin lisäksi vihreiden valtakunnallisen vetovoiman kasvun varaan.

kuntavaalit  mikkeli  Vihreät 






Viite