Unohdetun kansan puolesta

13.2.2017

Oras Tynkkynen

Oras Tynkkynen oli vihreiden kansanedustaja vuosina 2004-2015. Nykyään hän työskentelee on Sitran vanhempana neuvonantajana ja vaikuttaa mm. Euroopan vihreiden hallituksessa ja Tampereen kaupunginvaltuustossa.

Brexit ja Trumpin voitto osoittivat jälleen, että merkittävä osa ihmisistä kokee tulleensa vähätellyksi, sivuutetuksi ja unohdetuksi. Mitä vihreiden pitäisi tässä tilanteessa tehdä?

Avainsanoja ovat ymmärrys ja kunnioitus. Kaikessa toiminnassa tulee kunnioittaa ja pyrkiä ymmärtämään ihmisiä. Myös ja erityisesti niitä, jotka elävät ja ajattelevat toisella tavalla.

Yleisperiaatteesta tuskin saa suurta riitaa aikaiseksi. Siksi on kiinnostavaa pohtia, mitä ymmärrys ja kunnioitus voisivat tarkoittaa käytännössä.

Ensinnäkin ihmisten huolet ja pelot pitää ottaa vakavasti. Vihreät eivät tietenkään voi antaa periksi syrjinnälle ja rajojen sulkemiselle. Voimme kuitenkin kuunnella myös niitä, joita maahanmuutto huolettaa – ja tarjota huoliin vihreiden arvojen mukaisia ratkaisuja.

Toiseksi vihreiden pitää luennoida vähemmän ja keskustella enemmän. Aika harva jaksaa kuunnella julistusta siitä, mitä toisten ihmisten pitää tehdä. Sen sijaan moni on valmis keskustelemaan siitä, miten yhdessä voimme hakea ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.

Kolmanneksi vihreiden pitää sinnikkäästi tavoitella ihmisiä, jotka kokevat tulleensa sivuutetuiksi. Tämä ei tuo pikavoittoja vaaleissa, sillä usein samat ihmisryhmät ovat nykyään kaikkein nahkeimpia harkitsemaan vihreitä – tai äänestämään yleensäkään. Käden ojentaminen voi kuitenkin hälventää tarpeetonta vastakkainasettelua ja osoittaa, että vihreät välittävät.

Neljänneksi vihreiden pitää pohtia, etäännyttääkö puheenpartemme suotta kansalaisia. Intersektionaalisuus ja päästökauppakompensaatio ovat hyödyllisiä käsitteitä tutkijaseminaarissa ja asiantuntijakuulemisessa, mutta sulkevat keskustelujen ulkopuolelle ison osan ihmisistä.

Viidenneksi vihreitä linjauksia pitää arvioida eri ihmisryhmien kannalta. Mitä vihreä sote-malli tarkoittaa maaseudulla asuville tai ruotsinkielisille? Miten vihreä veropolitiikka kohtelee miehiä tai eläkeläisiä? Vaikeilta valinnoilla ei voi politiikassa välttyä, mutta vähintä on tiedostaa valintojen vaikutukset.

Kuudenneksi vihreiden tulee tehdä tilaa kaikenlaisille ihmisille. Tämä tarkoittaa tietysti naisia, nuoria, homoja ja uussuomalaisia. Mutta yhtä lailla se tarkoittaa esimerkiksi eläkeläisiä ja duunareita.

Lopuksi vihreiden pitää tehdä selväksi, että emme vastusta kurjien näkymien takia protestoivia ihmisiä – vain heidän huolillaan ratsastavia populisteja. Vastuu helppojen näennäisratkaisujen suosiosta on myös puolueilla, jotka eivät ole kyenneet tarjoamaan kansalaisille riittävän uskottavia vaihtoehtoja.