Suomi kuntoon, ei lunastuskuntoon

13.12.2016

Touko Aalto

Touko Aalto on vihreiden varapuheenjohtaja ja kansanedustaja.

Suomen talouden suurin riski on se, että työllisyyttä lisäävät rakenneuudistukset eivät etene ja taloutta sopeutetaan hätiköidyillä menoleikkauksilla. Tämän tien päässä on tulopohjan rapautuminen, työttömyyden ja siitä koituvien kustannusten kasvu ja toinen toisiaan seuraavat leikkauspäätökset.

Jotta negatiivinen kierre saadaan estettyä, tarvitaan työllisyyttä tukevia rakenneuudistuksia ja niitä tukevia kasvuinvestointeja.

Vihreiden vaihtoehtobudjetti lähtee siitä, että valtion pysyvien tulojen ja menojen välinen tasapaino on sama kuin hallituksella. Asioita voi tehdä fiksummin ja kestävämmin myös budjetin sisällä.

Matalien korkojen ja korkean työttömyyden aikana on järkevää toteuttaa välttämättömiä ja työllistäviä hankkeita. Siksi vihreät esittää kertaluontoista 200 miljoonan euron investointipakettia. Tuolla investointipaketilla laittaisimme vauhtia uusiutuvan energian pientuotannolle kodeissa, kunnissa ja maatiloilla. Lisäksi käyttäisimme kertaluontoisesti rahaa koulujen korjaamiseen ja raiteiden rakentamiseen.

Talouden kasvu nojaa tuottavuuteen. Tuottavuutta voidaan parantaa uusilla innovaatioilla, osaavilla työntekijöillä sekä tutkimuksella ja tuotekehittelyn keinoilla. Tämän vuoksi ei ole järkevää leikata suoraan potentiaalisesta kasvustamme.

Tuottavuuden kasvu edellyttää myös kykyä ja rohkeutta uudistua. Talouden rakenteita on välttämätöntä uudistaa vanhaa säilyttävästä pro business -ajattelusta kohti uutta luovaa pro markets -ajattelua. Siksi karsimme ympäristölle haitallisista ja tehottomista yritystuista ja kohdistamme varoja tulevaisuuden kasvualoille.

Työllisyysaste määrittää taloudellisen sopeutuksen määrän. Yli 72 prosentin työllisyysastetavoitteeseen päästäksemme tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. Tarvitsemme laajempaa rakenteiden uudistamista, mutta myös budjettiratkaisuilla on merkitystä.

Budjetin yhteydessä hallitus esitteli myös monia hyviä ja kannatettavia toimia työllisyyden kohentamiseksi. Näistä esimerkkeinä mainittakoon työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen, viisi uutta liikennehanketta ja lisää rahaa perusväylänpitoon.

Varsinainen työllisyyspaketti odottaa vielä tekeytymistään. Jos ja kun hallitus ei saavuta asettamaansa työllisyystavoitetta ensi kevään hallituksen puoliväliriihen mennessä, edessä on uusi leikkauskierros.

Uuden leikkauskierteen painetta lisää entisestään hallituksen vajaan miljardin euron veronkevennyspaketti, joka kohdentui hyvä- ja suurituloisille.

Veronkevennyksiä rikkaille ja menoleikkauksia köyhille -linja ei ole sosiaalisesti kestävä eikä taloudellisesti järkevä. Mahdollinen veronkevennysvara tulisi käyttää pieni- ja keskituloisten tukemiseen, sillä nuo eurot tulevat tutkitusti takaisin veroina ja työllistävänä vaikutuksena.