Kiintiöpakolaisten tulo takkuaa

1.12.2006 5.56

Laura Kosonen

Suomeen piti tänä vuona saada 750 kiintiöpakolaista, mutta vain 75 on saapunut. Monet YK:n tarjoamat ryhmät eivät ole kelvanneet Kari Rajamäen johtamalle sisäministeriölle.

Suomeen on tänä vuonna saapunut vasta 75 kiintiöpakolaista, vaikka Suomi on sitoutunut vuosittain täyttämään 750 henkilön pakolaiskiintiön. Pakolaisten valinnat ja haastattelut ovat venyneet aivan loppuvuoteen, eikä kiintiötä saada todennäköisesti kokonaan täytetyksi. Työ- ja sisäministeriö syyttelevät toisiaan siitä, mistä viivästykset johtuvat.

”On täysin poikkeuksellinen tilanne, että kiintiön täyttäminen on mennyt näin myöhäiseksi”, sanoo tulosalueen johtaja Arja Kekkonen sisäministeriön ulkomaalaisosastolta.

Kekkosen mielestä viivästyminen johtuu hallinnon takkuamisesta työministeriössä. Työministeriöstä puolestaan kerrotaan, että YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on tehnyt Suomelle esityksiä pakolaisryhmistä, joiden maahan pääsyn sisäministeriö on kuitenkin halunnut evätä.

”Työministeriö arvioi UNHCR:n esittämät pakolaisryhmät kotoutumisen kannalta. Siinä emme ole nähneet ongelmia minkään ryhmän kohdalla. UNHCR on esittänyt muun muassa pientä ryhmää sudanilaispakolaisia, mutta heihin on sisäministeriön puolelta otettu kielteinen kanta”, erikoissuunnittelija Tero Mikkola työministeriöstä sanoo ja kehottaa tiedustelemaan syitä sisäministeriöstä.

”Ministeriöillä on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, keitä otetaan ja mistä otetaan”, Kekkonen sisäministeriöstä toteaa.

Hän ei halua kommentoida sitä, minkä maalaisia pakolaisia sisäministeriö haluaa painottaa, mutta kertoo, että ministeriöiden erimielisyydet ovat koskeneet esimerkiksi sudanilaisia, tshetshenialaisia ja palestiinalaisia pakolaisia. ”Kysymys ei ole kansallisuuksista, vaan siitä, että juuri nämä esitetyt ryhmät olivat hurjan hankalia”, Kekkonen sanoo.

”Sudanilaiset olivat perheettömiä miehiä, jotka olivat säilössä vankilassa Israelissa, eikä heitä olisi päässyt haastattelemaan. Tshetsheenejä esitettiin otettavaksi pieni ryhmä kahdesta eri maasta. Näin vähäisen määrän takia ei olisi ollut tarkoituksenmukaista järjestää haastattelumatkaa. Lisäksi UNHCR esitti ryhmää Jordaniassa oleskelevia palestiinalaisia, joiden asema oli hyvin epäselvä”, Kekkonen tarkentaa.

Viime vuosina Suomeen on otettu muun muassa sudanilaisia ja afganistanilaisia pakolaisryhmiä. Tänä vuonna heitä ei saavu juuri lainkaan, vaan painopiste on myanmarilaisissa. Afganistanilaisia ei enää oteta, sillä Suomi katsoo, ettei heidän suojeluntarpeensa ole enää akuutti. Myös afganistanilaisille turvapaikanhakijoille Suomi myöntää pääasiassa vain väliaikaisia oleskelulupia.

Pakolaistyötä tekevissä järjestöissä liikkuu huhuja, että kohdemaita valittaessa painotetaan entistä enemmän Suomen kansallista turvallisuutta suojeluntarpeen kustannuksella jopa niin, että sisäministeriö olisi haluton ottamaan maahan islaminuskoisia pakolaisia. Tämän väitteen sekä sisä- että työministeriön edustajat kiistävät ehdottomasti.

”Päinvastoin Suomessa halutaan pitää kiinni siitä, ettei uskonto tai muut vastaavat seikat vaikuta. Tiedän kyllä, että tällaisia puheita liikkuu”, sanoo Mikkola työministeriöstä.

”Huhu ei pidä lainkaan paikkaansa. Jos maahanmuuttoviranomaiset alkaisivat spekuloida uskonnolla, se olisi ennenkuulumattoman hävytöntä”, Kekkonen sisäministeriöstä toteaa.