Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Apteekkariliitto / Katja Lösönen
Kultakaivos? Nykyjärjestelmä suosii epäreilulla tavalla hyvälle kauppapaikalle apteekkiluvan saaneita yrittäjiä, sanoo Antero Vartia (vihr.).
Apteekkikeskustelu kiihtyy - Vihreiden Vartia tyytyväinen
4.11.2016 15.56
Keskustelu apteekkarien suurista tuloista ja siitä, että nykyjärjestelmä suosii tiettyjä apteekkareita, on kiihtynyt tällä viikolla.
Tänään perjantaina helsinkiläinen apteekkari Jari Kokkonen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, että hallituksen tulisi säätää lääketaksaa. Lääketaksa määrittelee sen, millainen kate apteekissa myytävistä lääkkeistä otetaan. Katetta pienentämällä valtio säästäisi lääkekuluissa ja myös apteekkarit osallistuisivat säästötalkoisiin.
Apteekkariliiton mukaan näin jo jo tapahtumassa.
"Ensi vuoden alusta toteutetaan isot lääkekorvaussäästöt. Ne kohdistuvat aiemmista säästöistä poiketen enemmän lääkealan toimijoihin kuin potilaisiin", toimitusjohtaja Merja Hirvonen sanoo.
Liiton laskujen mukaan vuodenvaihteessa voimaan tulevat leikkaukset vievät apteekkien liikevaihdosta 5,4 prosenttia ja tuloksesta 17,5 prosenttia. Se tarkoittaa keskimäärin 27 000 euron vähennystä yhden apteekkarin vuotuiseen voittoon.
"Hallituksen kaavailemaa yrittäjävähennystä on kutsuttu apteekkarivähennykseksi. Oikeasti se toisi 5 700 euroa tukea apteekkia kohden vuodessa, joten leikkaus on paljon tätä suurempi", Hirvonen sanoo.
Vihreiden kansanedustaja Antero Vartialle leikkaus ei riitä. Vartia on näkyvästi kyseenalaistanut nykyisen apteekkijärjestelmän. Hän teki muutama viikko sitten lakialoitteen siitä, että apteekkien määrän rajoittamisesta luovuttaisiin ja lääkehintoja ohjattaisiin vain asettamalla enimmäishinta.
"Jos joku apteekki haluaa kilpailuetua myymällä lääkkeitä pienemmällä katteella ulos, sen pitää olla mahdollista."
Vartian lakialoitteen on allekirjoittanut valtaosa vihreiden eduskuntaryhmästä ja tähän mennessä viitisentoista muiden puolueiden kansanedustajaa.
"Odotan hallituksen ja demareiden tahoillaan tekemiä apteekkiselvityksiä. Jos järjestelmää ei niiden kautta lähdetä muuttamaan, jätän oman aloitteeni alkuvuodesta", Vartia sanoo.
Apteekkariliitto kieltää jyrkästi Vartian lakialoitteen väitteen siitä, että suomalaiset maksaisivat lääkkeistään 100 miljoonaa euroa liikaa.
"Lääkemyynnin nettovoitto on vuodessa 36 miljoonaa euroa ja apteekkareiden työtulo 30 miljoonaa euroa. Ei sinne mahdu 100 miljoonaa euroa löysää mihinkään", Hirvonen sanoo.
Vartian mukaan luvut eivät kerro todellisesta säästöpotentiaalista. Arvio 100 miljoonasta eurosta perustuu muun muassa kilpailu- ja kuluttajaviraston, VATT:in tutkijoiden ja lääketeollisuuden edustajien arvioihin.
"Ei voitto ole ainoa kohta, josta voitaisiin nipistää. Liiketoimintaa voisi tehostaa", Vartia sanoo.
Apteekkariliitto viittaa Tilastokeskuksen lukuihin, jotka osoittavat, että reseptilääkkeiden hinnat ovat merkittävästi laskeneet ja itsehoitolääkkeiden hinnat pysyneet tasassa kymmenen vuoden aikana.
"Itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen ei laske lääkkeiden hintoja tai laskee niitä vaan väliaikaisesti”, Hirvonen sanoo.
Toimitusjohtaja Hirvonen sanoo, että liitto on valmis lisäämään apteekkilupien määrää joillakin kymmenillä uusilla apteekeilla. Tällä hetkellä Suomessa toimii hiukan alle 600 apteekkaria, joilla on 815 apteekkia.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
