Sammeli Heikkinen

Pehmeän talouskurin varjobudjetti – vihreät haluaa säästää oikeudenmukaisesti

21.10.2016 13.10

Sammeli Heikkinen

Vihreät haluaa osoittaa tänään perjantaina julkaistulla vaihtoehtobudjetillaan, että budjetin voi pitää tiukkana kajoamatta vähätuloisten etuuksiin ja samalla pienipalkkaisten ostovoimaa nostamalla.

Koulutuksesta vihreät ei leikkaisi, vaan ottaisi rahat nostamalla alhaalla pidettyjä diesel- ja polttoöljyveroja sekä perumalla kaivosten sähköveroalennuksen ja energiaa nielevän teollisuuden päästökauppakompensaation.

Vihreät myös jättäisi sosiaalietuuksien indeksileikkauksen ja jäädyttämisen tekemättä ja hölläisi pienituloisten palkansaajien verotusta. Polttoaineiden veronalennusten lisäksi rahaa otettaisiin valtiolle tiukemmalla osinkoverotuksella, harmaan talouden torjunnalla ja kilometrikorvausten leikkaamisella.

Kaikkiaan varjobudjetissa rahaa siirtyy momentilta toiselle yli 800 miljoonaa euroa, mutta loppusumma pysyy samana kuin hallituksen esityksessä, lukuunottamatta 200 miljoonan euron investointipakettia.

"Hallituksen politiikan päätavoite on leikata. Me emme tee kamreerimaista leikkauspolitiikkaa, vaan uudistamme inhimillisemmin ja reippaammin kuin hallitus", vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sanoi julkistustilaisuudessa.

Niinistön mukaan myös vihreiden mielestä valtiontalous on saatettava tasapainoon. Puolueen näkemys on, että se onnistuu kahden vaalikauden aikana.

Perjantainen varjobudjetti on toinen laatuaan tämän hallituskauden aikana ja samalla myös edellisen jatkumoa. Näiden varjobudjettien tarkoitus on ollut osoittaa, että hallituksen budjetin loppusummaan pääsee kestävämmin ja inhimillisemmin kuin hallitus esittää.

Koska koulutuksen suojelu on ollut vihreän varjobudjetoinnin ytimessä, rahaa on otettu paitsi hallituksen 2017 koulutusleikkausten korvaamiseen, myös hallituksen aiempien parinsadan miljoonan koulutusleikkausten palauttamiseen.

Varjobudjetissa koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen annetaan noin puoli miljardia euroa enemmän kuin hallituksen esityksessä.

Vihreät peruisi hallituksen leikkaukset indeksiin sidottuihin etuuksiin eikä myöskään jäädyttäisi niitä tämän vuoden tasolle. Verotusta rukattaisiin pienituloisille hellemmäksi.

Kunnallisverossa noin parinkymmenentuhannen vuositulorajan alapuolella annettavan perusvähennyksen enimmäismäärä nousisi liki 400 eurolla 3 400 euroon. Lisäksi työtulovähennyksen enimmäismäärä hyppäisi 50 eurolla ylöspäin.

Vihreät on teettänyt eduskunnan tietopalvelulla laskelman  indeksin leikkaamisesta luopumisen ja verovähennyksen nostojen vakutuksista. Toimet pienentäisivät budjetin kertymää noin 540 miljoonaa euroa.

Vastaavasti osinkoverotusta kiristettäisiin niin, että listaamattomien yhtiöiden voittoja verotettaisiin nykyistä ankarammin. Tästä kertyisi 260 miljoonaa euroa. Asumistuen vähennys laskisi 30 prosenttiin ja muun muassa kommandiittiyhtiöiden nauttimaa yrittäjävähennystä tiukennettaisiin. Tästä tulisi valtiolle 70 miljoonaa euroa lisätuloa.

Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan näillä verotusmuutoksilla kaikkien tuloluokkien käyttöön jäävän rahan määrä kasvaisi, korkeatuloisinta kymmenystä lukuunottamatta.

Hallituksen esitykseen verrattuna eniten lisäeuroja jäisi käteen pienipalkkaisilla palkansaajilla. Eniten hyötyisivät noin 1 200 – 2 100 euroa kuussa tienaavat työntekijät. Siis ne, joihin hallituksen kilpailukykysopimus iskee eniten.

Näille palkansaajille jäisi vuodessa käteen noin sadasta kahteensataan euroa enemmän kuin hallituksen budjetin jälkeen. Noin 2 400 euron jälkeen vihreän reformin vaikutus tuloihin vähenee nopeasti, mutta palkansaajat aina noin 7 000 euron kuukausituloihin saakka saavat muutaman kympin lisäansiot vuodessa.

Eniten ansaitseva kymmenys taas menettäisi vuodessa yli 900 euroa hallituksen budjettiin verrattuna.

Varjobudjetti toisi naiselle keskimäärin 79 euroa enemmän vuodessa, kun taas miehen lompakko laihtuisi yhdeksällä eurolla.

Tietopalvelun laskelma sisältää vihreiden verotusreformin vaikutukset, ei koko varjobudjettia.

"Valtiovarainvaliokunnassa kuultavina olleet asiantuntijat ovat olleet yksimielisiä kahdesta asiasta. Ensinnäkin, nollakasvutilanteessa ei pidä leikata koulutuksesta, tutkimuksesta ja tieteestä. Ja toiseksi, tuottavuutta voi kasvattaa panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja tieteeseen", vihreiden varapuheenjohtaja Touko Aalto sanoi.

Koulutusleikkausten sijaan vihreät leikkaisi dieselin alennetusta verokannasta 100 miljoonaa, työkoneiden alennetusta verokannasta 110 miljoonaa, turpeen alennetusta verokannasta ja metsähakkeen tuesta 20 miljoonaa, kaivosten alennetusta sähköverosta 19 miljoonaa ja teollisuuden päästökauppakompensaatiosta 43 miljoonaa euroa.

Jo viime vuoden varjobudjetista tuttuja keinoja lisärahan hankkimiseen ovat kilometrikorvausten pienentäminen ja työmatkavähennyksen rajaaminen, joista tulee yhteensä parisataa miljoonaa euroa.

Lisäksi makeisveron säilyttämisestä vielä ensivuoden ajan ja perintöveron kevennyksen peruuttamisesta tulisi 127 miljoonaa ja harmaan talouden parantuneesta torjunnasta 130 miljoonaa.

Vielä liki 220 miljoonaa lisätuloja valtion budjettiin vihreät nappaisi purkamalla vuonna 2012 rakennetun palautusjärjestelmän, jolla energiaverotuksesta palautetaan yrityksille yli 200 miljoonaa euroa. Nykymenetelmä ei ole Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksenkaan mukaan toiminut toivotusti, eli parantanut energiaa paljon kuluttavien yritysten kilpailukykyä.

Vihreiden mallissa rahaa jäisi jaettavaksi koulutuksen ja perusturvan lisäksi myös kehitysyhteistyöhön ja luonnonsuojelualueiden hankintaan.

Rajujen leikkausten runtelema kehitysyhteistyö saisi ensi vuonna sata miljoonaa enemmän kuin hallitus antaa. Luonnonsuojelualueiden ostamiseen liikenisi vihreiden budjetissa parikymmentä miljoonaa enemmän. Budjetin loppusumma olisi näiden muutosten jälkeen suurin piirtein sama kuin hallituksen budjetissa.

Vihreät ottaisi kuitenkin vielä 200 miljoonan euron lisävelan.

"Tällä osoitetaan, että järjen käyttö on sallittua. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että vaikeina aikoina valtion on pystyttävä investoimaan", Niinistö selitti.

Velkaraha on halpaa ja työttömiä riittää, joten velkaa kannattaa puolueen mukaan ottaa infraa ja työllisyyttä parantaviin hankkeisiin. 200 miljoonasta 100 miljoonaa menisi homeisten päiväkotien ja koulujen korjaamiseen ja 35 miljoonaa maatilojen biokaasuinvestointeihin ja asunto-osakeyhtiöiden aurinkopaneeleihin kolmen vuoden aikana. Loput rahat laitettaisiin ratahankkeisiin.

"Matalien korkojen ja korkean työllisyyden aikana on järkevää panostaa työllistäviin ja tarpeellisiin infrahankkeisiin", vihreiden ryhmyri Krista Mikkonen selitti.

Tweet