Realistisesti valtuustosta

Kelpasi valtuutetulle. Risto Nevanlinna suosittelee Juurihoitoa Miika Nousias -faneille. ”Kirja voi olla hyvä valinta myös kevyeksi bussilukemiseksi.”

21.10.2016 14.58

Anne Ignatius

Kunnanvaltuutettu luki kirjan, jonka päähenkilöistä kaksi on valtuutettuja.

Valtuuston kokous on performanssi. Sellaisen kuvan saa Miika Nousiaisen uusimmasta romaanista, eikä kunnanvaltuutettu Risto Nevanlinna (vihr) kiistä. Hänen mielestään kirjassa kuvataan valtuustotyötä realistisesti.

”Valitettavasti.”

Juurihoito kertoo toisilleen aikaisemmin tuntemattomista veljeksistä Pekasta ja Eskosta, jotka lähtevät etsimään kadonnutta isäänsä. Pekka on mainostoimiston copywriter ja vihreiden kunnanvaltuutettu, Esko hammaslääkäri. Matkan varrella he löytävät uusia sisaruksia, muun muassa Ruotsissa asuvan Sarin. Sari on ruotsidemokraattien kunnanvaltuutettu.

Valtuustotyöskentely on kirjassa pienessä roolissa. Silloin kun valtuustoa kuvataan, luodaan mielikuvaa sekavista kokoontumisista, joissa valtuutetut heittelevät mielipiteitään toisten ohi.

Niin se menee todellisuudessakin. Ainakin Espoon valtuustossa keskustelu on Nevanlinnan mukaan kärjistettyä ja tunnelma välillä jopa tulehtunut. Valtuutetut ovat lukinneet kantansa jo etukäteen, eikä kukaan tule ulos bunkkeristaan. Hyviäkin keskusteluja käydään, mutta harvoin.

Sen sijaan lautakuntatyöskentely on toista. Lautakunnissa oikeasti kuunnellaan muita, vaikka kärjistetyt mielipiteet tulevat esiin sielläkin. Esimerkiksi Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa, johon Nevanlinna kuuluu, kokoomuslaiset puhuvat kuulemma paljon autopaikoista ja Nevanlinna varmaan muiden mielestä asioista, joita muut pitävät viherpiperryksenä.

Keskustelu on kuitenkin valtuuston verrattuna helppoa ja avointa.

Juurihoidossa romaanihenkilö Sari kertoo, miksi politiikka on hänelle tärkeää. Valtuustossa saa ensimmäistä kertaa elämässään mielipiteensä kuuluviin sellaistenkin ihmisten keskellä, joita on aina kehuttu ja kannustettu. Meni aika monta vuotta että uskalsi sanoa, Sari sanoo kirjassa.
Risto Nevanlinna on ensimmäisen kauden valtuutettu. Hän tunnistaa Sarin kokemukset.

”Pääsin valtuustoon ensimmäisellä yrittämällä. Se oli yllätys sekä itselleni että kaikille muille.”

Alussa valtuustossa puhuminen tuntui vaikealta. Mukana oli monta kehäkettua, ja Nevanlinnaa ujostutti puhua heille. Ensimmäistä puhettaan hän hinkkasi kuukauden.

”Valtuustotyön aloittaminen voi olla kova paikka. Kirjan tyyli on ironia ja hahmot ovat karikatyyrejä, mutta totuuden siemen niissä piilee.”

Muuten Juurihoito ei ole niitä kirjoja, joita Nevanlinna muistelee vielä vuosienkin päästä.

”Asetelma on kiinnostava. Luin kirjan mielelläni loppuun, mutta en saanut siitä irti mitään ihmeellistä.”

Miika Nousiainen: Juurihoito. Otava 2016. Näytelmä tulee marraskuussa Kansallisteatteriin.