Freeimages

Edes yksi unisex-vessa – koulut puuttuvat syrjintään

22.9.2016 14.52

Anne Ignatius

Voiko koulun liikuntatunnille osallistua pyörätuolin kanssa? Syrjitäänkö jotakuta siksi, että hänen vanhempansa ovat köyhiä? Entä ohjataanko tyttöjä käyttäytymään eri tavalla kuin poikia?

Näitä kysymyksiä pohditaan entistä enemmän kouluissa ensi vuoden alusta lähtien, kun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien edellyttämien suunnitelmien pitää olla valmiita. Osaa opettajista tilanne hämmentää.

Aikaisemmin laki velvoitti laatimaan tasa-arvosuunnitelman vain oppilaitoksissa kuten ammattikouluissa, lukioissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Yhdenvertaisuussuunnitelma vaaditaan kouluilta ja oppilaitoksilta nyt ensimmäistä kertaa.


Uudistuksen idea on, että opettajat selvittävät esimerkiksi kyselyllä ja keskustelemalla oppilaiden ja vanhempien kanssa, millaista syrjintää omassa koulussa on ja mitä asialle pitäisi tehdä. Sen jälkeen pitää myös ryhtyä toimiin syrjinnän lopettamiseksi.

Luokanopettaja Hanna Niittymäen mielestä tasa-arvotyön tärkeimpiä tavoitteita on, että koulussa luovutaan sukupuolen aiheuttamista odotuksista.

”Tutkimusten mukaan ekaluokkalaiset tytöt kokevat osaavansa matematiikkaa yhtä hyvin kuin pojat. Ensimmäisen vuoden lopussa tytöt kuitenkin tuntevat itsensä siinä huonommiksi kuin pojat. Se on täysin opittu malli.”

Yhtä tärkeänä Niittymäki pitää sitä, että koulussa käsitellään sukupuolen moninaisuutta eli sitä, että sukupuolia on muitakin kuin nainen ja mies.

”Se tarkoittaa, että kaikki saavat olla tyttöjä, poikia, molempia tai jotain muuta. Tytöt siis saavat edelleen olla prinsessoja ja pojat merirosvoja. Mutta on hyvä tiedostaa, mistä nämä roolimallit kumpuavat.”


Todennäköisesti jokaisessa koulussa on käytäntöjä ja puhetapoja, jotka huomaamatta kohtelevat oppilaita eri tavalla. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa työskentelevä ylitarkastaja Aija Salo uskoo, että esimerkiksi koulun juhlat on helppo suunnitella kaikille sopiviksi, jos niin oikeasti halutaan.

Syrjintää ei välttämättä huomaa, jos ei itse tule syrjityksi. Esimerkiksi tytöille ja pojille tarkoitetut vessat voivat olla hankalia niille, jotka kokevat sukupuolittamisen vieraaksi. Siksi kouluissa voisi olla edes yksi vessa, jota ei sukupuoliteta.

Kaikkien pitää voida osallistua myös kotitaloustunneille ja koulun retkille. Esteettömyyteen ei riitä, että tiloihin pääsee hissillä tai luiskan kautta.

”Tarkoitus on, että kaikki lapset ja nuoret pääsisivät mukaan yhteisöön ja osalliseksi laadukkaasta, opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta”, Aija Salo sanoo.

Hanna Niittymäki oli mukana laatimassa joulukuussa 2015 ilmestynyttä Opetushallituksen opasta Tasa-arvotyö on taitolaji. Oppaassa annetaan konkreettisia vinkkejä, kuinka sukupuoleen liittyvästä syrjinnästä pääsee eroon.

”Tavoitteet voivat olla pieniltäkin tuntuvia asioita. Esimerkiksi voidaan päättää, että tämän lukuvuoden aikana vähennetään rasistisia vitsejä ja homottelua.”

Niittymäki työskentelee Jakomäen peruskoulussa Helsingissä. Hän korostaa, että tarkoitus ei ole, että opetusvirasto laatii kouluille valmiit ohjeet tai suunnitelmat. Idea on se, että kussakin koulussa pohditaan, mitkä asiat ovat juuri siinä koulussa tärkeitä, ja keskitytään niihin.

Niittymäki on kiertänyt kuluneen vuoden ympäri Suomea kouluttamassa opettajia. Vastaanotto on vaihdellut innostuksesta raivoisaan.

Tampereella eräs opettaja kertoi huolestuneena, että hänelle esimerkiksi sukupuolen moninaisuus on vieras asia. Hän ei tiedä, miten puhuisi siitä oppilaiden kanssa.

Niittymäen mielestä oppilaille voi sanoa rehellisesti, että tämä on itsellekin uutta.

”Tärkeintä on tutkia asioita yhdessä oppilaiden kanssa niin, että ketään ei loukata. Aina pitää muistaa, että ryhmässä joku tai jonkun läheinen voi kuulua vähemmistöön.”

Osa opettajista on pelännyt, että he joutuvat taas tekemään lisää paperityötä. On myös kysytty, miksi pitää ryhtyä ”Setan äänitorveksi” tai muuttaa omaa arvomaailmaa.

”Opettajan mielipiteet voivat toki olla mitkä tahansa, mutta viran puolesta opettajan pitää edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Siitä tässä on kyse”, Niittymäki sanoo.

koulu  syrjintä  tasa-arvo 

Tweet