Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Migri saa taas sapiskaa
17.9.2016
Taas lisää sekoilua maahanmuuttoasioissa. Tämä tuli mieleeni torstaina, kun yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi selvityksensä. Se käsitteli nigerialaistaustaisten ihmiskaupan uhrien kohtelua, kun he hakivat Suomesta oleskelulupaa.
Selvitys kritisoi kovin sanoin Maahanmuuttovirastoa siitä, kuinka virasto arvioi naisten oleskelulupahakemuksia.
”Ihmiskaupan uhrien tilanteen arviointi on osin puutteellista tai vähintäänkin epäjohdonmukaista.”
”Lapsen edun arviointi päätöksenteossa on vähäistä ja monissa tapauksissa suorastaan puutteellista.”
”Menettely saattaa käytännössä johtaa siihen, etteivät ihmiskaupan uhrit enää kerro viranomaisille hyväksikäyttökokemuksistaan ja hakeudu auttamisjärjestelmään.”
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen viranomainen, jonka yksi tehtävistä on ihmiskaupparaportointi. Ei ole tavallista, että viranomainen arvostelee toista viranomaista näin kovasanaisesti. Nyt oli syytä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun juristit analysoivat yli 60 Maahanmuuttoviraston eli Migrin päätöstä. Päätökset oli tehty vuosina 2015 ja 2016, viimeisimmät heinäkuussa 2016. Tuoreita tapauksia siis.
Ylitarkastaja Venla Rothin mukaan päätöksissä nousi esiin kaksi keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin niistä ei selviä, miksi joku ihmiskaupan uhri saa oleskeluluvan ja joku toinen ei. Päätökset ovat linjattomia.
Toinen vakava puute on, että Migrin sisäisissä ohjeissa ei ole riittävästi huomioitu Suomen kansainvälisiä velvoitteita.
Suomi on sitoutunut noudattamaan esimerkiksi Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaista yleissopimusta, mutta yhdenvertaisuusvaltuutetun mielestä Migri ei tee niin.
Miten on mahdollista, että kaksi viranomaista tulkitsee lakeja niin eri tavalla?
Väistämättä tulee mieleen, että ilmeisesti kaikki Migrin työntekijät eivät ole päteviä tehtäväänsä. He eivät joko tunne lakeja ja sopimuksia tai eivät halua noudattaa niitä.
Epäpätevyys ei sinänsä olisi ihme. Ulkomaalaislaki on laaja ja monimutkainen. Lisäksi päätöksissä pitää huomioida kansainvälisiä sopimuksia.
Migriin on palkattu pika-aikataululla uusia työntekijöitä. Läheskään kaikki heistä eivät ole juristeja. Eikä edes juristin tutkinto takaa pätevää laintulkintaa, jos on erikoistunut muihin pykäliin.
On siis perusteltua epäillä, että Migrissä on työntekijöitä, joiden ammattitaito ei riitä.
Toimittajille tarkoitetussa tiedotustilaisuudessa Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio puolusti työntekijöitään.
Hänen mielestään Migrin ongelma ei ole se, etteivätkö työntekijät osaisi tulkita lakia oikein. Hänestä kyseessä on ”kirjoittamisongelma”, eli päätöksiä ei kirjoiteta tarpeeksi hyvin.
Selvityksen mukaan ongelmat ovat kuitenkin paljon vakavampia kuin se, että kynä ei pysy kädessä. Kyse on seksiorjina käytettyjen naisten ja heidän lastensa elämästä.
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
