Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lasse Leipola
Vasta alun loppu. Pariisin ilmastosopimus syntyi viime joulukuussa kovan väännön tuloksena. Suurin osa maista allekirjoitti sen viime keväänä, mutta ratifioiminen on monessa maassa vasta alussa.
Saadaanko Pariisin sopimus voimaan ennen kuin Trumpista tulee presidentti?
14.9.2016 8.53
Brasiliasta tuli maanantaina 28. Pariisin ilmastosopimukseen virallisesti liittynyt maa. Samalla sopimuksen kattavuus nousi yli 40 prosenttiin globaaleista päästöistä.
Sopimus astuu voimaan, kun se on ratifioitu vähintään 55 maassa, jotka kattavat vähintään 55 prosenttia globaaleista päästöistä.
Yhdysvallat ja Kiina liittyivät sopimukseen reilu viikko sitten. Niiden yhteenlaskettu osuus globaaleista päästöistä on noin 38 prosenttia. Ennen Brasiliaa muut sopimuksen ratifioineet maat olivat niin pieniä, että niiden yhteenlaskettu osuus oli vain prosentin luokkaa.
Kanada ja Intia antoivat viikonloppuna yhteisen lausunnon ilmastonmuutoksen vastaisista toimista, jotka koskivat lähinnä teknisten ratkaisujen jakamista. Molemmissa maissa on ollut aikeita ratifioida sopimus mahdollisimman pian. Intia kuitenkin ilmoitti viime viikolla, että asian valmistelu on vielä kesken. Todennäköisesti Intia liittyykin sopimukseen vasta ensi vuonna.
Kanadassa tilanne on himena lupaavampi. Maan ympäristöministeriä avustava parlamentaarikko Jonathan Wilkinson sanoi viime viikolla, että ratifiointi saataisiin tehtyä vuoden loppuun mennssä. Myös Australia, Japani ja Venäjä ovat antaneet merkkejä sopimuksen ratifioimisesta vielä tämän vuoden aikana.
Jos Australia, Japani, Kanada ja Venäjä ratifioisivat sopimuksen vielä tänä vuonna, sen kattama osuus globaaleista päästöistä kasvaisi yli vaaditun 55 prosentin. Lisäksi tarvittaisiin joukko pienempiä maita, jotta vaatimus 55 maasta saadaan täyteen.
Euroopan unionissa ratifiominen venynee vähintää ensin vuodelle, koska sopimus on todennäköisesti hyväksyttävä jokaisessa maassa erikseen. Financial Timesin
mukaan EU voisi yrittää suoraa ratifioimista Eurooppa-neuvostossa,
mutta monet jäsenmaat vastustavat tällaisen ennakkotapauksen
muodostamista.
Ratifioinnilla on kiire, koska monessa maassa pelätään, että Donald Trump irrottaa Yhdysvallat sopimuksesta, jos hänet valitaan presidentiksi. Jos sopimus ehditään kuitenkin saattaa voimaan, tulee irtautumisesta sen jälkeen huomattavasti vaikeampaa, koska irtautuminen kestää neljä vuotta.
Maiden päästöjen laskennassa on käytetty Maailman luonnonvarainstituutti WRI:n laskuria.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
