Flickr / Sadie Hernandez

Viekö Pokémon-talous työt suomalaisilta?

14.7.2016 12.09

Annakaisa Suni

Pokémon Go edustaa kaikkea, mikä on pielessä nykyisessä kapitalismissa, kirjoittaa Voxin talous- ja teknologiatoimittaja Timothy B. Lee.

Jättihitiksi hetkessä nousseessa pelissä etsitään kännykän avulla Pokémoneja fyysisestä ympäristöstä, siis omasta asunnosta tai kaupungin kaduilta. Nintendon huhutaan tahkoavan pelillä yli miljoona dollaria päivässä, vaikka sitä voi pelata myös täysin ilmaiseksi.

Lee kirjoittaa, että 50 vuotta sitten amerikkalaiset viettivät aikaa keilahalleissa, elokuvissa ja kahviloissa. Heidän kuluttamansa raha meni oman kaupungin yrittäjille. Vaikka esimerkiksi Hollywood-elokuvat olivat suurta bisnestä, ne loivat myös paikallisia työpaikkoja.

Pokémon Go ei Leen mukaan luo paljoakaan paikallisia työpaikkoja. Kaikki raha kerääntyy suuriin kaupunkeihin, joihin Nintendo ja muut teknologiajätit ovat keskittyneet.

Suomi yrittää siirtyä teollisuusyhteiskunnasta digitaaliseksi palveluyhteiskunnaksi. Suomi-areenassa puhujat hehkuttavat digitalisaatiota ja lupaavat sen tuovan sekä työtä että tuottavuutta.

Käytännössä tuottavuuden parantaminen tarkoittaa lyhyellä tähtäimellä sitä, että työntekijöiden määrää vähennetään. Tuottavuus lisääntyy, kun pienempi määrä ihmisiä tekee samat työt.

Hehkutetut uudet yritykset esimerkiksi pelialalla puolestaan menestyvät, mutta eivät työllistä paljoakaan ihmisiä.

Onko realistista, että suurimmalla osalla suomalaisista tulee jatkossakin olemaan työpaikka?

Kyllä ja ei, vastaa startup-kiihdyttämö KoppiCatchin perustaja Inka Mero. Teknologian kehitys luo uusia työpaikkoja: jonkun pitää rakentaa robotit ja kehittää niiden ohjelmistot.

"Eri asia on, missä se tehdään. Toivottavasti Suomessa on riittävän osaavaa työvoimaa ja yrityksiä, jotka tähän pystyvät."

Merolla on esimerkki uudesta menestyjästä, joka tarvitsee paljon työvoimaa: ravintolaruuan kuljetuspalvelu Wolt. Se työllistää sekä ruuan tekijöitä että kuljettajia.

Mero uskoo, että tulevaisuudessa on yhä harvempia suuria työnantajia, jotka pitävät huolta kokopäivätyössä olevista työntekijöistä.

"Yksilön vapaus ja vastuu tulevat kasvamaan. Ihmisen vastuulla on tehdä töitä, kouluttautua ja olla yrittäjälähtöisempi."

Digitalisaatio vähentää tehtyjä työtunteja ja vapauttaa aikaa muuhun, Mero sanoo. Hän toivoo, että vapautunut aika voidaan käyttää ikääntyvien vanhempien hoivaamiseen.

"Muutenhan nuori sukupolvi on hulluna töissä ja meidän täytyy palkata ihmisiä hoitamaan vanhenevaa sukupolvea. Emme me sitä halua."

Mero ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö digitalisaation tuoma vauraus jakaa eri tavalla kuin nyt.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola  uskoo, että suurimmalla osalla suomalaisista on tulevaisuudessakin palkkatyö.

"Kaikki eivät halua kantaa yrittäjyyteen liittyvää riskiä. Jos sinulla on hyvä idea ja ryhdyt yrittäjäksi, on paljon ihmisiä, jotka haluavat tulla sinulle töihin."

Talouden murros on pahasti kesken, ja se voi epäonnistua.

"Eivät kaikki maat ole onnistuneet siirtymään teolliseen talouteenkaan maataloudesta. Pienenä maana Suomella ei oikeastaan ole muuta mahdollisuutta kuin hyötyä niistä muutosvoimista, jotka vievät maailmantaloutta eteenpäin. Sata vuotta sitten ne olivat industrialismi ja nationalismi, nyt digitalisaatio ja globalisaatio."

Professorin mukaan politiikalla voidaan auttaa – tai haitata – uusien työpaikkojen syntymistä. Hänen mukaansa tutkimus- ja kehitystoiminnan vähenemistä ei ole otettu riittävän vakavasti. Sekä yritysten tekemä että julkisesti rahoitettu tutkimus ja kehitys vähenevät Suomessa.

"Koulutusleikkaukset aiheuttavat sen, että uusia työpaikkoja ei ehkä synny samalla tavalla kuin aiemmin on syntynyt korkean teknologian aloille."

Suomi-areena 2016  työllisyys 

Tweet