Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Juha Peurala
Suuri voima, suuri vastuu. Luonnonystävä häätää ampiaiset Eija-Riitta-voodoonukella, mutta korkeampien voimien kanssa on oltava varovainen.
17.7.2016
Ampiaisista ei ole haittaa talossa, mutta ärsyttää niitä ei kannata.
Nimimerkki ”Välikaton vuokralaiset” kysyy: Ampiaiset ovat ilmeisesti tehneet pesän tai useammankin puurakenteisen rivitalomme välikattoon, jonne ne pääsevät räystään alla olevista raoista. Onko niistä haittaa talon rakenteille? Pitääkö niistä hankkiutua eroon?
Eno vastaa: Vieläkin muistelen lämmöllä sitä kaunista kesäpäivää, kun naapurini Oskari Makkonen päätti hävittää ampiaispesän halkovajastaan. Olisinhan voinut tietysti varoittaa, ettei hommaa kannata tehdä keskellä päivää talikolla huitomalla, mutta sitten olisi jäänyt näkemättä, kuinka Makkonen juoksee järveen kirkuen kuin gallup-tulokset saanut persu.
Ampiaiset ruokkivat toukkiaan tuhohyönteisillä ja pölyttävät kasveja. Niiden pesiä ei pidä mennä hävittämään, ellei taloudessa ole pahasti pistoille allergisia ihmisiä. Talon rakenteille pesistä ei ole kummoista haittaa. Otukset rakentavat pesänsä esimerkiksi lahopuusta ja talventörröttäjistä irrottamastaan kasvimateriaalista. Materiaali on siis peräisin ulkoa.
Jos ampiaisia pörrää ulko-oven tai auki olevien ikkunoiden lähellä, kannattaa tilkitä välikattoon johtavat reiät näiltä kohdilta. Jos se ei onnistu, oven tai ikkunan pamauttelua kannattaa välttää, sillä ampiaiset ärtyvät siitä. Ampiaisia ei kannata ryhtyä huitomaan, sillä ne hermostuvat äkillisistä liikkeistä. Pörriäisiä pelkäävälle tällaiset neuvot voivat toki olla turhauttavia.
Loppukesällä ampiaistyöläiset lähtevät pesistään ja saattavat tunkea lautasille ja juomamukeihin. Ampiaisille voi rakentaa ansoja, mutta niihin menee valitettavasti muitakin ötököitä. Parempi keino on ohjata ampiaiset toisaalle rakentamalla niille hedelmäbaari. Sijoita loitolle oleskelualueistasi lautasellinen hedelmiä. Ampiaiset pistelevät niitä poskeensa, ja hyvässä lykyssä jättävät sinut ja makean siiderisi rauhaan.
Kirjoitus on julkaistu alun perin 17. kesäkuuta ilmestyneessä Vihreä Lanka -lehdessä.
Tweet