Iiro Törmä

Keep calm and mind the Brexit

16.6.2016 13.46

Lasse Leipola

Euroopan tulevaisuudesta päätetään tänä kesänä Britanniassa. EU:n ilmastopolitiikka ja ulkosuhteet ovat vaarassa, jos unionin lihaskimppu lähtee ovet paukkuen.

Mikä ihmeen Brexit?

Brexit eli Britain exit tarkoittaa Britannian lähtöä Euroopan unionista. Kesäkuun 23. järjestettävässä kansanäänestyksessä ratkeaa, jatkaako maa EU:n jäsenenä.

Konservatiivipuolueen johtaja ja nykyinen pääministeri David Cameron lupasi 2013, että pitkään kiistellystä asiasta järjestetään kansan­äänestys, jos konservatiivit voittavat vuoden 2015 vaalit. Nyt on aika lunastaa tämä lupaus.
Cameronin mukaan eroa kannattava äänestystulos käynnistäisi välittömästi EU:n perussopimuksen mukaiset kaksivuotiset neuvottelut erosta. Jos britit päättävät jäädä unioniin, astuu voimaan Cameronin EU:n kanssa neuvottelema sopimus, joka antaa Britannialle hieman aiempaa enemmän vapauksia.

Brexitin kannattajien mukaan EU rajoittaa Britannian itsenäisyyttä ja mahdollisuutta päättää omista asioistaan. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä liittyy maahanmuuton rajoittamiseen. EU-jäsenyyttä puolustetaan erityisesti taloudellisilla syillä, sillä Brexitin on arvioitu rokottavan maan taloutta. Arvioista riippuen Britannian bruttokansantuote olisi 2030 Brexitin myötä kahdesta seitsemään prosenttia pienempi.

Opiskelu ja työ Britanniassa mutkistuu, matkustaminen ei

Britanniaan matkustavalle suomalaiselle Brexit ei välttämättä näkyisi suurena muutoksena, sillä maa on pysytellyt sekä Schengen- että euroalueen ulkopuolella. Viisumia tuskin tarvittaisiin jatkossakaan.

Aivan kuten nytkin, matkaan pitäisi lähteä passi ja puntia taskussaan. Lyhyellä aikavälillä punnan kurssin putoaminen tekisi muuten melko kalliista Britanniasta hieman houkuttelevamman matkakohteen.

Toisaalta työ- ja opiskelupaikkoihin liittyvät järjestelyt saattavat muuttua mutkikkaammiksi. Esimerkiksi Britannian yliopistojen lukukausimaksut ovat korkeammat EU:n ulkopuolisille opiskelijoille. EU:n Erasmus-oppilasvaihtoon osallistumisesta Britannia voisi sopia erikseen, kuten esimerkiksi Norja on tehnyt.

Ihmisoikeudet heikkenevät

Brexit-keskusteluun on Britanniassa sotkettu myös unionin ihmisoikeuslainsäädäntö, erityisesti vuoden 1998 laki, jolla saatettiin kansallinen lainsäädäntö Euroopan ihmisoikeussopimuksen edellyttämälle tasolle. Teknisesti Brexit ja Euroopan ihmisoikeussopimus ovat eri asioita, mutta ero EU:sta voisi johtaa myös laajempaan erkaantumiseen.

Sisäministeri Theresa May sanoi huhtikuussa, että Britannian pitäisi hylätä ihmisoikeussopimus Brexit-äänestyksen tuloksesta riipumatta, jotta maahanmuuttoa voidaan rajoittaa vapaammin. Lisäksi sopimus on Mayn mielestä pitkittänyt terroriepäiltyjen karkotuksia.

Suomessa asui viime vuonna keskimäärin 4 400 brittiä, joilla ei enää eron myötä olisi EU:n suomaa oikeutta työskennellä muissa jäsenmaissa.

Britannia on ollut EU:ssa yksi kehitysyhteistyön edelläkävijöistä, sillä se on Ruotsin, Tanska ja Luxemburgin ohella ainoa jäsenmaa, jonka kehitysyhteistyön määrärahat ylittävät 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Euroissa mitattuna se on EU:n suurin kehitysyhteistyön rahoittaja.

Ilmastopolitiikka tummuu

Britannia on yksi niistä harvoista maista, jotka olisivat halunneet EU:lle kunnianhimoisemman ilmastotavoitteen vuodelle 2030. Maa on tuuli- ja ydinvoiman ansiosta yksi unionin johtavia päästöttömän energiantuotannon kehittäjiä.

Ilman Britanniaa unionin ilmastopolitiikan kunnianhimo laskee ja Puolan kaltaiset hiilivoiman kannattajat saavat enemmän valtaa. Britannia voisi halutessaan pysyä osana EU:n päästökauppajärjestelmää, jossa on jo nykyisin mukana unionin ulkopuolisia maita, kuten Norja. Toisaalta Britannian olisi hallitusten vaihtuessa helpompi tinkiä omista tavoitteistaan, jos EU:n yhteinen ilmastopolitiikka ei enää sitoisi sitä.

Vähemmän lihaksia turvallisuuden takeena

Britannia on yksi unionin vahvimmista toimijoista olipa kyse sitten sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta. Vaikka EU ei ole puolustusliitto, tuovat Britannian ydinaseet ja maailman viidenneksi suurin laivasto painoarvoa unionin ulkosuhteiden hoidossa. Britannia on vahva toimija myös sisäisessä turvallisuudessa. Esimerkiksi tietoliikenteen urkinnasta vastaava laitos tekee yhteistyötä muiden jäsenmaiden vastaavien laitosten kanssa.

Toisaalta Britannia on Suomen kanssa edustanut maltillista suhtautumista EU:n puolustuskyvyn kehittämiseen.

”Suomen ja Britannian lähestymistapa on ollut pragmaattinen. Niiden mielestä puolustusyhteistyötä tulisi kehittää konkreettisten tarpeiden mukaan, kun taas esimerkiksi Ranskalla on ollut ideologinen näkemys, että uskottava unioni tarvitsee myös omat puolustusvoimat”, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sanoo.

Epävarmuutta tiedossa markkinoille

On arvioitu, että eroprosessiin kuluisi jopa kymmenen vuotta. Tästä aiheutuva epävarmuus haittaisi Suomen vientiä. Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi helmikuussa, että kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kautta lyhyen aikavälin vaikutukset voivat olla huomattavat:

”Pieni, avoin talous, kuten Suomi on hyvin herkkä muutoksille maailmankaupassa ja globaalissa riskinottohalukkuudessa.”

Toimihenkilöliitto STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mukaan Brexit maksaisi Suomelle suurin piirtein yhtä paljon kuin EU:n Venäjä-pakotteet. Noin puolen prosentin pudotus bruttokansantuotteessa tarkoittaisi ”kaavamaisesti laskien” 15 000:a työpaikkaa. Tutkimuslaitos Oxford Economics puolestaan arvioi, että Suomen BKT kärsisi noin 0,2 prosenttia.

Suurin osa ulkopuolelta unioniin tulevista investoinneista päätyy nykyisin Britanniaan. Monen investoinnin taustalla on kuitenkin halu päästä EU:n sisämarkkinoille, joten Brexitin myötä osa näistä investoinneista siirtynee muualla Eurooppaan. Tosin Suomi tuskin on monen investoijan kakkosvaihtoehto Britannian jälkeen.

Vapaakaupasta kahdenväliseen

Britannia on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Maiden keskinäisen kaupan ylijäämä on Yhdysvaltain jälkeen toiseksi suurin. Vaikka tilanne on heikentynyt 2000-luvulla muun muassa puhelinviennin hiivuttua, Suomi vienti Britanniaan on lähes kaksinkertainen tuontiin verrattuna. Metsäteollisuustuotteiden lisäksi Britanniaan viedään myös öljy- ja kemian- sekä metalliteollisuuden tuotteita. Tuonti jakautuu tasaisemmin, mutta tärkeimpiä ryhmiä ovat kemikaalit ja ajoneuvot.

Kauppasopimuksilla voidaan helpottaa kauppaa, mutta todennäköisesti tilanne hankaloituisi ainakin väliaikaisesti. Vanhat Suomen ja Britannian väliset kauppasopimukset eivät ole enää voimassa ja uusista järjestelyistä neuvottelisivat EU-komissio ja Britannia.

Vapaan kaupan puolustaja väistyy

Tiilikainen muistuttaa, että Britannia on ollut vahvin markkinaliberalismin kannattaja unionissa. Hänen mukaansa Suomi ja Britannia ovat olleet samoilla linjoilla sisämarkkinoiden ja varsinkin digitaalisten markkinoiden kohdalla.

”Britannia on ajanut toimivia ja uusille toimialoille laajenevia sisämarkkinoita sekä vapaata kauppaa unionin ulkopuolelle. Se ei tosin ole tehnyt tätä yksin, joten mitään suurta muutosta tuskin on tulossa”, Tiilikainen sanoo.

Kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta arvioi, että edessä on ideologinen siirtymä, jos Britannia jättää unionin.

”Tämä antaa lisää valtaa Ranskan kaltaisille valtiokapitalismiin kallellaan oleville maille, joissa pidetään luonnollisena, että valtio osallistuu markkinoiden toimintaan.”

Vaikutusvallan uusjako

On vaikea arvioida, miten EU:n voimatasapaino muuttuisi Brexitin myötä. Yksinkertaistetusti voisi ajatella, että Suomen kaltaisen pienen maan painoarvo kasvaisi, kun unionin koko pienenee, mutta tilanne on monimutkaisempi.

Mitä vähemmän EU:ssa on vaikutusvaltaisia suurvaltoja, sitä enemmän kullakin niistä on valtaa ja sitä vähemmän niiden tarvitsee hakea tukea pienemmiltä mailta. Esimerkiksi Ranska ja Saksa voivat sopia entistä enemmän asioita keskenään.

Tiiviimpi unioni

Britannia on ollut yksi tiiviimmän EU:n vastustajista, joten teoriassa Brexit mahdollistaa entistä tiiviimmän unionin kehittämisen.

”Britannia on ollut tasapainottava tekijä, kun Manner-Euroopassa on ollut halua syventää poliittista integraatiota. Tämä on johtanut siihen, että unioni on sekamuotoinen”, sanoo Tiilikainen.

Aalto muistuttaa, että integraatio etenee asteittain, vaikkei kukaan sitä erityisesti ajaisi.

”Oikeistopopulismin nousu on viime vuosina jarruttanut tätä kehitystä, mutta pidemmällä aikavälillä Britannia on ollut jatkuva jarruttaja. Sen lähtö kuitenkin jättää vielä muita esteitä.”

Aallon mukaan integraatio voisi Brexitin myötä edetä muun muassa sosiaalipolitiikassa, kuten minimipalkan kaltaisissa työmarkkinakysymyksissä.

Taloudellisen yhteistyön edetessä vaikeimman paikan edessä olisivat maat, jotka eivät kuulu euroon, kuten Ruotsi. Ne saattaisivat joutua valitsemaan seuraavatko Britanniaa, vai lähtevätkö unionin tiivistyvään ytimeen. Tämä voisi ajaa Suomen ja Ruotsin kauemmas toisistaan.

Diplomatian tappio

EU:n ja samalla Suomen globaali painoarvo heikkenee, jos Britannia lähtee. Maalla on perinteisesti vahvat diplomaattiset suhteet kaikkialle maailmaan, erityisesti Yhdysvaltoihin sekä kansainyhteisöön.

”Britannia on yksi niistä maista, jotka voivat puhua EU:na esimerkiksi Venäjän kanssa. Tämä kanava katoaa, jos Britannia lähtee. Britannia on ollut tässä hyvä, ei tosin ehkä niin kätevä kuin Ranska”, sanoo Pami Aalto.

Ovi jää auki

Britannian lähteminen unionista olisi ennakkotapaus, jota ei epäröitäisi kaivaa esiin, kun unionin politiikka kulkee epämiellyttävään suuntaan. Tästä syystä Brexit­in jälkeisistä neuvotteluista tulee vaikeat, sillä monet EU-maat haluavat varmistaa, ettei Britanniasta tule houkutteleva esimerkki. Aalto ei usko mihinkään dominoteoriaan.

”Esimerkiksi Itä-Euroopan räyhäävien maiden tunku unioniin oli kova ja niillä on edelleen tarve erottautua kommunismin perinnöstä. Kun vielä huomioi Venäjän nykyisen ulkopolitiikan, en usko, että niistä yksikään olisi lähdössä. Tilanne voi tosin muuttua ja joku maa todeta muutaman vuoden päästä, että pelkkä Nato-jäsenyys riittää”, Aalto sanoo.

Uhka siitä, että tyytymättömät jäsenet jättävät EU:n, saattaa kuitenkin johtaa eurooppalaisen politiikan vesittymiseen.

Tweet