Rahaa kaikille?

21.1.2016 12.44

Riikka Suominen

Perustulon kannattajat iloitsevat ensi vuonna alkavasta kokeilusta. Riittääkö poliitikkojen uskallus?

Media ympäri maailmaa on kertonut, että kohta jokainen suomalainen saa valtiolta 800 euroa kuussa käteen. Näin on tulkittu hallitusohjelman lupaus perustulokokeilusta.
Todellisuudessa perustulon suuruus, kuka sitä saa ja pitääkö sitä vastaan tehdä jotain ovat vielä auki.

Perustulo on malli, jossa kansalaiset saavat valtiolta kuukausittain tietyn rahasumman. Summa korvaa mallista riippuen kaikki tai osan sosiaalituista. Työssä käyviltä tuki kerätään takaisin veroina.

Järjestelmän etu on yksinkertaisuus. Hallinto maksaa vähemmän ja kaikki todella saisivat perusturvan. Nykyinen byrokratiaviidakko aiheuttaa tukien hakematta jättämistä.
Vihreät on ajanut perustuloa ensin kansalaispalkan nimellä 1980-luvulta saakka.

Kevään eduskuntavaaleissa perustulosta ei juuri puhuttu. Mallin kannattajille olikin iloinen yllätys, että keskusta pääministeri Juha Sipilän johdolla sai perustulokokeilun hallitusohjelmaan. Perustulo jakaa kokoomusta, ja perussuomalaisten kanta on epäselvä.

Maailmalla on erilaisia perustulokokeiluita muun muassa Hollannin Utrechtissa (850–1 300 euroa kuukaudessa), Etelä-Koreassa, Sveitsissä (1 900 euroa kuukaudessa) ja Britanniassa.

Mitä tavoitellaan?

Eri puolueiden tavoitteet perustulolle vaihtelevat hiukan. Vasemmistoliitto toivoo sen vähentävän köyhyyttä ja tasaavan tuloeroja. Keskusta toivoo sen rohkaisevan yrittäjyyttä ja vihreät selkeyttävän sosiaaliturvaa. Useimpia puolueita kiinnostaa se, että perustulo tekee kaiken työnteon kannattavaksi.

”Hallituksen toimeksianto velvoittaa tekemään perustulomallista sellaisen, että työnteko on aina kannattavaa”, professori Olli Kangas Kelasta sanoo. 

Miten kokeillaan?

Valtioneuvoston kanslia kilpailutti perustulokokeilun suunnittelun. Kilpailutuksen voitti Kelan vetämä ryhmä. Nyt professori Olli Kankaan johtama tutkijatiimi mallintaa kokeilun rahasummia, kansantaloudellisia vaikutuksia, köyhyysvaikutuksia, kustannuksia ja otosta.

Missä kokeillaan?

Jotta kokeilusta saataisiin kattavia tuloksia, pitäisi perustuloa kokeilla sekä tietyllä alueella laajalla väestöllä että satunnaisesti valitulla väestöryhmällä koko maassa. Kokeilussa pitää olla joka tapauksessa useita tuhansia ihmisiä.

Sitra ja Työeläkevakuuttaja Tela ovat aiemmin ehdottaneet, että kokeiluun arvottaisiin 8 000 ympäri maata asuvaa suomalaista jotka tienaavat alle 1 850 euroa kuukaudessa.

Heillä testattaisiin perustuloa kaksi vuotta.

Paljonko rahaa saa?

Kelan testattavana on useita erilaisia perustulomalleja. Yksi on täysperustulo eli noin 800 euroa kuussa. Toinen malli on vihreiden esitystä muistuttava noin 560 euroa kuussa siten, että sen rinnalla säilytetään myös syyperusteiset tuet eli ansiosidonnainen työttömyyskorvaus, asumistuki ja ainakin vihreiden mallissa myös toimeentulotuki.

Kokeiltava malli voi olla myös välimuoto näistä. On mahdollista, ettei kokeillakaan perustuloa vaan nykyistä sosiaaliturvaa vain yksinkertaistetaan.

Kuka saa?

Todennäköisesti perustuloa kokeilevat ovat täysi-ikäisiä, mutta alle 65-vuotiaita. Perustulolle kaavaillaan samaa kriteeriä kuin toimeentulotuelle, eli asumista Suomessa.

Turvapaikanhakijoille, joiden oleskelulupa perustuu turvapaikkaan, on omat järjestelmänsä. Heidän tukensa täytyy ratkaista erikseen kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Milloin kokeilu etenee?

Kelan johtama työryhmä antaa ehdotuksensa hallitukselle maaliskuun lopussa. Sitten poliitikot päättävät, millainen koeasetelma malleista valitaan.

Kokeilua varten on luotava digitaalinen alusta, jolla perustulo voidaan toimittaa kymmenille tuhansille koehenkilöille.

Varsinainen kokeilu alkaa ensi vuoden alusta. Sen budjetti on 10 miljoonaa euroa vuodelle 2017 ja saman verran vuodelle 2018. Tulosten analysointi kestänee pari vuotta.

”On tärkeää että perustuloa kokeillaan hyvin. Jos kokeilu tehdään huonosti, se tahraa perustulon”, sanoo vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar, joka seuraa vihreässä eduskuntaryhmässä perustulokokeilun etenemistä.

Ketkä vastustavat?

Perinteisimmät vastustajat ovat demarit ja ay-liike. Tosin rintama murenee: nuoren polven demarit ja myös puheenjohtaja Antti Rinne ovat ilmaisseet olevansa avoimia kokeilulle.

Vastustajat pitävät perustuloa kalliina ja passivoivana. Ay-liikkeen mielestä perustulo toivottaa silpputyön tervetulleeksi.

”Vastuu työntekijöiden toimeentulosta siirtyy yrityksiltä veronmaksajille”, on demarivaikuttaja Esa Suominen muotoilut. 

Kokoomuksessa perustuloa vastustetaan ilmaisena rahana. Sen pelätään johtavan työttömien sohvalla makoiluun ja työssäkäyvien nykyistä korkeampiin veroihin.

Esimerkiksi kansanedustaja Juhana Vartianen (kok) haluaa että ”perustulon on oltava harkinnanvaraista ja töihinpotkivaa”.

”Kokeilu kertoo, onko pelko passivoivasta perustulosta tosi”, Yanar sanoo.

Yksi huoli on ollut, että perustulo antaisi syrjäytyneille, opiskeluhaluttomille, mielenterveydeltään järkkyneille ja muille vastaaville ryhmille mahdollisuuden elää siten, että kenenkään ei tarvitsisi kiinnittää heihin huomiota.

Myös osa feministeistä suhtautuu penseästi perustuloon. Heistä on riski, että yhä useammat naiset jäävät perustulon turvin kotiin lasten kanssa tai omaishoitajiksi. Tämä heikentäisi naisten urakehitystä ja eläkekertymää.

Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan perustulo kiristäisi työntekijöiden verotusta muita ihmisryhmiä enemmän. Keskimäärin työntekijän nettotulot pienentyisivät perustulomalliin siirryttäessä 500 eurolla vuodessa.

Pelkkää peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavat kuuluisivat puolestaan mallin voittajiin.

”Vastustajienhan tulisi kiihkeimmin kannattaa perustulokokeilua. Sehän osoittaisi idean hölmöyden, mikäli vastustajat ovat oikeassa”, professori Kangas sanoo.

Ketkä kannattavat?

Kelan tutkimuksessa 70 prosenttia suomalaisista kannatti perustuloa. Tosin tässä tutkimuksessa vastaajat määrittivät perustulon 1000 euroon, joka on huomattavasti korkeampi, kuin kokeilussa kaavaillut summat.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa 51 prosenttia suomalaisista kannatti perustuloa. Kyselyssä perustulo määriteltiin nykyisen perusturvan suuruiseksi eli noin 550 euroon. Innokkaimmin perustuloa tukivat vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat ja penseimmin siihen suhtautuivat kokoomuksen äänestäjät.

Ylen vaalikoneen mukaan läpipäässeistä kansanedustajista hienoinen enemmistö kannattaa 550 euron perustuloa.
Myös Sitran yliasiamies Mikko Kosonen sekä Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä (kesk) ovat perustulon kannattajia.

Miten rahoitetaan?

Olli Kangas ei ota kantaa rahoitukseen, koska perustulon suuruuttakaan ei vielä tiedetä. ”Valtioneuvosto päättää, me teemme vain pohjatyötä”, hän painottaa.

Vihreiden mallissa perustulo rahoitettaisiin sillä rahalla, joka nykyisellään kuluu sosiaaliturvan ylläpitoon. Lisäksi verotus muutettaisiin niin, että jokaisesta tienatusta lisäeurosta maksetaan noin neljänkymmenen prosentin vero, suurituloiset, jotka saavat perustuloa maksavat sen verotuksessa takaisin. Vihreiden malli kiristää ansiotuloveron korkeimpia marginaaliveroasteita ja pääomatuloveroastetta.

Mitä ongelmia?

Suomen perustuloverkoston puheenjohtaja Otto Lehto uskoo, että Kelan esityksestä tulee luultavasti hyvä.

”Riski on, että keskustan sisäiset paineet tai muilta puolueilta tulevat paineet vesittävät kokeilun. Esimerkiksi vaatimukset vastikkeellisuudesta muuttaisivat mallin niin, ettei se enää ole perustulo.”

Kelan professori Kangas on väläyttänyt lukukausimaksuja yhdistettäväksi perustuloon. Vihreät vastustaa ehdotusta.
”On huono tavoite, että opiskelijoille toisaalta annetaan rahaa ja toisaalta otetaan pois”, Yanar sanoo.

Rakkaan lapsen monet nimet

Yhteiskunnallinen osinko. 1800-luvulla esitettiin, että kansalaisille kuuluu osuus kansallisesta varallisuudesta. Rahanjakaminen myös lisäisi ihmisten ostovoimaa. Ajatus kasvoi monissa maissa kansanliikkeeksi laman ja työttömyyden vaivaamalla 1930-luvulla.

Kansalaispalkka. Vihreidenkin 1980-luvulla ajama järjestelmä. Kansalaispalkalla haluttiin helpottaa teollisuuden työttömyyttä ja tarjota mahdollisuuksia toimia työmarkkinoiden ulkopuolella. Nykyään lähinnä perustulon vastustajat käyttävät termiä ja pyrkivät leimaamaan sillä perustulon haihatteluksi.

Kansalaistulo. Vuonna 1988 vasemmistolainen taloustutkija Jan Otto Andersson esitti 2 000 markan kuukausituloa ja 50 prosentin veroastetta.

Perustulo. 1990-luvun laman jälkeen keskusteluun tuli perustulo. Sen arvioitiin lisäävän työmarkkinoiden joustoa ja tukevan epäsäännöllistä ja matalapalkkaista työtä. Viime vuosina perustulosta on keskusteltu ennen kaikkea keinona kannustaa työntekoon ja tarjota parempaa turvaa epätyypillisiin työsuhteisiin ja yrittäjille. Sen toivotaan auttavan myös tekniikan kehittymisen aiheuttamaan työttömyyteen.

Negatiivinen tulovero on taloustieteilijä Milton Friedmanin ja keskustanuorten hellimä ajatus. Mallissa määritellään tietty kuukausittainen verotettavan tulon alaraja. Tulon alle jääville maksettaisiin ansioiden päälle tulotukea eli negatiivista veroa. Malli korvaisi pääosan muista tuista. Työeläkevakuuttajat Tela ja Sitra tutkivat perustulomalleja vuonna 2014. Ne ehdottivat negatiivista tuloveroa.

Perustili on oikeistolaisen ajatuspaja Liberan malli vuodelta 2014. Idea on lainaperustainen sosiaaliturva. Mallissa jokainen saa tililleen 20 000 euron laskennallisen alkupääoman ja kasvattaa sitä maksamalla tuloveroista 10 prosenttia omalle tililleen. Tililtä voi nostaa rajattomasti niin kauan kuin peruspääomaa on tallella ja 400 euroa kuukaudessa, jos saldo alittaa peruspääoman.

Kansalaistili on kristillisdemokraattien 2015 tekemä  ehdotus ”kannustavasta perusturvasta.”  Tilillle maksetaan sekä palkat että sosiaaliturva. Malli muistuttaa perustuloa siinä, että se yhdistäisi kaikki sosiaaliturvan etuudet yhdeksi tueksi, joka kuitenkin – toisin kuin perustulo – olisi harkinnanvarainen.

Yleisturva on demarinuorten 2015 esittelemä malli kolmiportaisesta perustulosta. Taustalla on ansiotulojen, sosiaaliturvan ja verotuksen reaaliaikainen yhteensovittelu siten, että työnteko lisää aina käteenjääviä tuloja.

Lähteet: Wikipedia, Kelan raportti: Suomalainen perustulokeskustelu ja mallit (2016)

Tweet