UNFCCC / Flickr (CC-BY)

Näistä sanoista väännetään jatkoajalle venyvässä Pariisin ilmastokokouksessa

11.12.2015 14.19

Lasse Leipola

Pariisissa käydään parhaillaan viimeistä vääntöä tulevasta ilmastosopimuksesta. Torstai-iltana julkaistusta luonnoksesta on neuvoteltu koko yö ja tunnustelut jatkunevat lauantain puolelle.

Kokouksen puheenjohtaja, Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius on ilmoittanut, että hän julkistaa lauantaina aamupäivästä lopullisen esityksen sopimuksesta ja sen käsittely aloitetaan lauantaina noin puolenpäivän aikaan.

Sitä, kuinka pitkä ja vaikea tuosta käsittelystä tulee, voi toistaiseksi vain veikkailla. Mutta jos Fabius onnistuu esittelemään kaikille osapuolille tasapuolisen vaativat kompromissiesityksen, on kynnys sen hylkäämiseen todella korkea, koska se vaarantaisi koko prosessin.

Pariisin ilmastosopimuksen on määrä olla voimassa vuosia tai vuosikymmeniä. Sen lisäksi Pariisissa hyväksytään niin sanottu osapuolikokouksen päätösasiakirja, joka ei kuitenkaan juridisesti katsoen ole kansainvälinen sopimus.

Vihreä Lanka kokosi yhteen kiistellyimmät muotoilut viimeisimmästä sopimusluonnoksesta. Ulkoministeri Fabiusin sanoin ”mistään ei ole kuitenkaan sovittu, ennen kuin kaikesta on sovittu”.

”Parties should... ...take into account their respective obligations on human rights.”

Ihmisoikeuksia koskeva kirjaus on siirretty sopimuksen velvoittavasta osasta julistusosaan eikä sekään ole kovinkaan vahva. Sopijaosapuolia kehotetaan yksinkertaisesti huomioimaan aiemmin tekemänsä sopimukset. Oikeastaan myös kaikki muut oikeuksiin liittyvät kirjaukset, kuten esimerkiksi oikeus säälliseen työhön ja terveyteen sekä vammaisten ja siirtolaisten oikeudet, ovat julistusosassa. Niin myös kirjaus ekosysteemien säilyttämisestä. Viittaus miehityksen alla elävien oikeuksista on siirretty sopimuksesta osapuolikokouksen päätösasiakirjaan.

”...to pursue efforts to limit the temperature increase to 1.5 °C”

Varsinainen lämpötilatavoite on sopimuksessa lämpenemisen rajoittaminen "selvästi alle" kahteen asteeseen, mutta mukana on myös kirjaus 1,5 asteesta. Tavoitteen kirjaaminen on kuitenkin jäämässä pelkäksi sanahelinäksi, sillä sopimuksen muut kirjaukset eivät ole linjassa tavoitteen edellyttämien päästövähennystavoitteiden kanssa.

”common but differentiated responsibilities and respective capabilities, in the light of different national circumstances”

Käsitehirviö viittaa vastuunjakoon, joka on yksi neuvotteluiden vaikeimmista kysymyksistä. ”Yhteiset mutta eriytetyt vastuut” on vanha ilmastoneuvotteluiden periaate, jonka mukaan ratkaisua haetaan yhdessä, mutta tietyillä mailla on suurempi vastuu kuin toisilla. Määritelmään myöhemmin lisätty jatko valmiuksista ja kansallisista olosuhteista tuo käsitteeseen teollisuusmaiden toivomaa joustavuutta. Eli vuonna 1992 tehdyn jaon mukaisen kehitysmaan vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta kasvaa vaurastumisen myötä.

”peaking of greenhouse house gas emissions as soon as possible”

Sopimuksessa on mukana kirjaus siitä, että päästöt pyritään saamaan laskuun mahdollisimman pian. Kirjausta on pidetty tärkeänä signaalina liike-elämälle, jotta investoinnit suuntautuisivat puhtaaseen teknologiaan. Kirjausta heikentää selkeän tavoitevuoden puute.

”greenhouse gas emissions neutrality in the second half of the century”

Myös toinen päästövähennyksiä koskeva kirjaus on heikko, sillä se antaa aikaa käytännössä vuosisadan loppuun. Lisäksi päästöneutraalius on heikompi kirjaus kuin esimerkiksi nollapäästöt, sillä se jättää mahdollisuuden käyttää fossiilisia polttoaineita, kunhan päästöt kerätään talteen tai kompensoidaan muualla.

”###”

Kansallisille päästövähennyssitoumuksille pitäisi valita nimi, sillä niihin viitataan luonnoksessa kolmella risuaita-merkillä. Sopimuksen juridinen muoto on puhuttanut paljon, mutta jo alusta asti on ollut selvää, että Pariisin sopimuksesta tulee kansainvälisen oikeuden kannalta juridisesti sitova sopimus. Muun muassa Yhdysvaltain sisäpoliittisen umpisolmun vuoksi sopimuksen ###-viittauksissa ei vaadita saavuttamaan omia tavoitteita vaan kirjaukset koskevat esimerkiksi seurantaa ja raportointia. Luonnoksessa mainitaan myös, että sitoumuksia voi päivittää vain tiukemmiksi.

”every five years”

Muun muassa kansalaisjärjestöt ovat ajaneet kansallisten päästövähennystavoitteiden tarkastelemista viiden vuoden välein. Tämä on tulossa mukaan sopimukseen, mutta se, koska tarkastelut alkavat, jää myöhemmin päätettäväksi. Sopimukseen todennäköisesti kirjattava 1,5 asteen tavoite karkaa, jos nykyisiä vähennystavoitteita ei kiristetä jo lähivuosina.

”...that does not involve or provide a basis for liability or compensation...”

Kehitysmaiden kiivaasti vaatima, menetyksiä ja vahinkoja koskeva mekanismi – ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen rahallinen korvaaminen – on tulossa jollain tavalla mukaan sopimukseen. Luonnoksessa on kuitenkin Yhdysvaltojen vaatimuksesta mukana kirjaus, jolla kompensaation vaatiminen estetään.

”Developed country Parties shall provide [new,] [additional,] [adequate,] [predictable,] [accessible,] [sustained] and [scaled-up] financial resources to assist developing country Parties”

Melkoinen osa sopimuksessa jäljellä olevista hakasulkeista, joilla korostetaan kiistanalaisia tai vaihtoehtoisia kohtia, on tässä yhdessä lauseessa. Viimeisten tuntien tai päivien aikana pitäisi siis päästä sopuun siitä, onko teollisuusmaiden ilmastorahoitus kehitysmaille uutta, lisäistä, riittävää, ennakoitavaa, saatavillaolevaa, pysyvää vai kasvavaa. Sopimuksessa on myös maininta siitä, että aiemmin sovittu ilmastorahoituksen taso, sata miljardia dollaria vuonna 2020, on siitä eteenpäin pohjataso. Kyseessä on summa, johon lasketaan kaikki teollisuusmaiden mobilisoima rahoitus, eli ei pelkästään suoraan budjetista tulevaa julkista tukea.

”...on a voluntary, complementary basis...”

Kirjaus siitä, miten nousevat taloudet eli erityisesti Kiina osallistuvat ilmastorahoitukseen, on pehmentynyt hieman. Yhdysvallat ja EU ovat vaatineet muotoilua, jonka mukaan rahoitusvastuu kuuluu kaikille siihen pystyville. Uuden luonnoksen kirjaus korostaa vapaaehtoisuutta.

”...to take into account Parties’ differing capacities...”

Sopimusosapuolten erilainen kohtelu nousee esiin myös läpinäkyvyyttä koskevassa artiklassa. Teollisuusmaat ovat vaatineet yhteisiä pelisääntöjä toteutuneen ilmastopolitiikan seurantaan, mutta kehitysmaat pelkäävät raskaita valvontavelvoitteita. Yksi neuvotteluiden loppusuoralla ratkaistavista asioista.

”...at least [55] Parties to the Convention which accounted in total for at least an estimated [55][70] percent of the total [net] global greenhouse gas emissions...”

Yhä on auki myös se, missä vaiheessa sopimus astuu voimaan. Esimerkiksi EU on halunnut mukaan kirjauksen päästöosuuksista, jottei sopimus astu voimaan ennen kuin riittävän suuri osuus suurimmista maista on sen ratifioinut. Toisaalta korkea prosenttiosuus antaa muutamalle maalle tai maaryhmälle mahdollisuuden estää sopimuksen voimaantulo.

Vihreän Langan toimittaja Lasse Leipola seuraa neuvotteluiden etenemistä Twitterissä.

Tweet