Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
freeimages.com
tarpeellisia lääkkeitä? Asiantuntijoiden ja poliitikkojen pitäisi määritellä ensi syksyyn mennessä, mitä palveluja, hoitomuotoja ja lääkkeitä ihmisillä on oikeus saada.
Valtio laittaa sote-menot kuriin rajoittamalla hoitoa
12.11.2015 19.07
Valtio ottaa sote-uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon menot tiukempaan ohjaukseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten tekemässä alustavassa selvityksessä todetaan, että uusi 18 itsehallintoalueen ja 15 sote-alueen malli ei itsessään säästä rahaa. Jotta sote-menoista säästyisi hallituksen lupaamat 3 miljardia euroa vuodessa, pitää järjestelmään liittää budjettirajoite. Käytännössä valtio päättää etukäteen, että alueiden sosiaali- ja terveydenhuoltoon käyttämä rahasumma ei saa ylittää tiettyä rajaa.
"Ohjaus tulee olemaan tiukempi tähän päivään verrattuna", vahvistaa soten projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Vihreälle Langalle.
Vielä ei ole täsmennetty, miten finanssipoliittinen budjettirajoite käytännössä toimii ja miten se jyvitetään kullekin alueelle. Pöystin mukaan tätä pohditaan jatkovalmistelussa.
Vaikka sote-uudistus luokin Suomeen uuden hallinnon tason valtion ja kuntien välille, se ei anna sille ylintä valtaa sote-budjettiin. Sosiaali- ja terveysministeriön taustatilaisuudessa torstaina kerrottiin, että valtion rooli kasvoi entisestään sote-väännön viimeisinä päivinä.
Muutoksen voi nähdä jatkona kehitykselle, joka alkoi Suomessa 1990-luvulla. Silloin ministeriöissä otettiin käyttöön kehysbudjetointi. Erityisesti valtiovarainministeriön valta on kasvanut ja on nyt luultavasti suurempaa kuin koskaan ennen. Vm linjasi valtion, kuntien ja työeläkelaitosten budjettia viime keväänä vaalien yli, vuoteen 2019 saakka.
Koko poliittinen kenttä on yhtä mieltä siitä, että sote-kustannusten kasvua täytyy rajoittaa. Väestön ikääntyessä entistä harvempi käy töissä ja entistä useampi tarvitsee hoitoa. Hoitomuodot ja lääkkeet ovat vuosien kuluessa kehittyneet ja ihmisten odotukset hoidolle nousseet, mikä on lisännyt kustannuksia. Tavoiteltu kolmen miljardin vuosisäästö ainoastaan hidastaisi kustannusten nousua: sote-uudistuksen onnistuessa ne nousisivat 0,9 prosenttia vuodessa, ilman sote-uudistusta 2,4 prosenttia vuodessa.
Mutta miten tiedetään, että kuluja leikataan järkevästi? Budjettirajoite kuulostaa leikkurilta, joka pistää rokotukset jäähylle ja lopettaa vanhusten vaippatilaukset silloin, kun budjetin summa on täyttynyt.
Avainasemassa on Tuomas Pöystin mukaan niin sanottu palvelulupaus. Se tarkoittaa, että asiantuntijoiden ja poliitikkojen tulee määritellä, mitä palveluja, hoitomuotoja ja lääkkeitä ihmisillä on oikeus saada. Palvelulupaus mitoitetaan niin, että palvelun kustannukset eivät ylitä budjettirajoitetta.
Tulevaisuudessa ihmiset eivät siis saa yhtä paljon hoitoa yhtä moneen vaivaan kuin tänään. Samalla sairaaloiden ja muiden toimipisteiden määrää karsitaan.
Rajanvetoa tekee jo nyt stm:n yhteydessä toimiva Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko. Palkon päätökset ovat suosituksia. Se linjasi esimerkiksi viime keväänä, että tietyt hoidot kilpirauhasen vajaatoiminnassa eivät kuulu julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon. Loppuvuodesta taas on tulossa silmänpohjan rappeuman hoitoon liittyvä linjaus.
Hallituksen kokonaislinjauksen palveluista ja niiden rahoituksesta pitäisi olla valmis ensi syksynä, kun sote-lakiesitys annetaan eduskunnalle. Uuden rahoituksen, budjettirajoitteen, valinnanvapauden ja sote-alueiden on tarkoitus aloittaa 1.1.2019.
Lääkärit, hoitajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset tekevät tietysti priorisointia niukkojen määrärahojen puitteissa joka päivä. Tähän mennessä heillä ei ole ollut siihen poliittista ohjausta.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
