Kosinta

23.4.2008

Jotain vihreää

Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua ja jotain vihreää. Tule mukaan seuraamaan joka viikko päivittyvää blogia, joka päättyy vihreisiin häihin syyskuussa 2008.

Kihloissa: Nina ja Juha, New York. Hanna ja Tom, Koh Samet. Matti ja Hannaleena, Rooma.

Sanomalehden perheilmoitusten perusteella monet parit matkustavat toiselle puolelle maailmaa jo kosioretkellä. Tähän nähden oma hääprojektini käynnistyi suhteellisen ympäristöystävällisesti. Eiffel-tornin näköalatasanteen sijasta avomies polvistui ihanan intiimisti kerrostalohuoneiston lattialle kesken myöhäisen aamiaisen.

Jääkaapista löytynyt kuohuviinikin sattui olemaan biodynaamista.

Jos totta puhutaan, mies kertoi kyllä jälkeenpäin suunnitelleensa kosivansa ulkomaanmatkalla. Näköalaravintolassa vaan soi sellainen slobodisko, ettei aikeista tullut mitään.

Oli miten oli, yritämme pitää aiheuttamamme ympäristökuormituksen kurissa häissä, kuten yritämme arjessakin.

Houkutus tehdä toisin on toki olemassa, häihin kun liittyy muutenkin paljon päänvaivaa ja järjestettävää. Pitääkö sitä joka päivä kärvistellä ja jeesustella, eikö yhtenä päivänä elämässään voisi keskittyä vain itseensä? Ja mitä väliä yhdellä juhlalla oikeasti on?

Vihkivalan vannoo Suomessa vuosittain noin 28 000 paria. Eri kyselyiden perusteella parit kuluttavat hääjärjestelyihin rahaa keskimäärin 5 000–7 000 euroa. Kun tähän lisätään vieraiden asut, häälahjat ja häämatka, saldo tuplaantuu helposti, huomauttaa Häät-lehden päätoimittaja Sari Yli-Salomäki.

Häihin kulutetaan siis satoja miljoonia euroja pelkästään Suomessa. Kyllä sillä jo jotain tekee, hyvää tai pahaa.

Ja kun järjestää ekohäät, ei muita teemoja tarvita. Minulle ekohäiden järjestäminen on siinä mielessä helppoa, etten ole muutenkaan mikään hääintoilija. ”Vähemmän kaikkea” ja ”yksinkertainen on kaunista”, ovat hyviä ohjenuoria myös häihin.

Inhoan ylipäänsä kaikenlaista hempeää krääsää. En tule menettämään yöunia väriteemoja miettien, eikä kaason ja bestmanin tarvitse pelätä monen viikonlopun työleiriä, jolla askarrellaan hääkarkkeja.

Ja – sori vaan bridezillat – viimeinen asu, jossa haluan tulla vihityksi on kertakäyttöinen kermakakkumekko.

Lisää hääblogitekstejä löydät täältä.

Tweet