Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sakari Piippo, Valtioneuvoston kanslia
uudistuksia. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ei usko, että leikkaukset huonontavat koulutusjärjestelmää, vaan parantavat sitä.
22.9.2015 15.59
Hallituksen mukaan Suomen koulutusjärjestelmä paranee, vaikka koulutuksesta leikataan hallituskauden aikana arviolta miljardi euroa. Summaan on laskettu suorat leikkaukset, indeksijäädytykset ja leikkaukset kuntien valtionosuuksiin. Suorat leikkaukset ovat 600 miljoonaa.
Perusporvarihallitus vastasi tänään kautensa ensimmäiseen välikysymykseen. Sdp, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp totesivat välikysymyksessään, että koulutusleikkaukset vaarantavat kasvun, tasa-arvon ja osaamistason nousun.
Entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) viittasi ryhmäpuheenvuorossaan Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n laskelmiin, joiden mukaan leikkausten kumulatiivinen vaikutus on neljässä vuodessa 3 miljardia euroa.
"Leikkaukset tarkoittavat, että ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on laskemassa. Hallitus on valinnut tien, joka vaarantaa taloudellisen kasvun, koulutuksellisen tasa-arvon ja osaamistason nousun", Gustafsson sanoi.
Vihreiden ryhmäpuheenvuoron pitäneen Jani Toivolan mukaan kyse on arvovalinnoista.
"Miten arvokkaana minä näen tasa-arvoisen, laadukkaan ja kehittyvän koulutuksen jokaisen kansalaisen oikeutena? Minkä arvon annan koulutukselle, kun ajat ovat tiukat ja jokaisen on luovuttava jostain? Mihin silloin asettuvat lapsen ja nuoren tarpeet, ja kuinka suurille riskeille me voimme heidän elämänpolkunsa altistaa?" Toivola kysyi.
Opposition lisäksi koulutusleikkauksia ovat arvostelleet voimakkaasti muun muassa opettajat, taloustieteilijät ja elinkeinoelämä.
Hallituksen vastaus oli kaksijakoinen. Toisaalta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) totesi, että Suomen taloudellisessa tilanteessa on sopeutettava kaikilla sektoreilla, "tehtävä myös ne kaikkein kipeimmät leikkaukset".
Toisaalta Grahn-Laasonen ei usko, että leikkaukset huonontavat koulutusjärjestelmää, vaan parantavat sitä.
"Koulutusjärjestelmämme uhkaa jäädä jälkeen ympäröivän maailman muutosvauhdista. Suomalaisen koulutuksen, tutkimuksen ja sivistyksen suurin uhka ei ole leikkaukset, vaan se, jos emme rohkeasti uudista", hän sanoi.
Esimerkkeinä uudistuksista hän mainitsi uudet oppimisympäristöt, opetuksen digitalisaation, oppisopimuskoulutuksen ja korkeakoulujen tutkimustulosten kaupallistamisen.
Vielä on vaikea sanoa, voiko halvemmalla todella saada parempaa koulutusta. Edellisen hallituksen tekemät 1,3 miljardin euron koulutusleikkaukset alkavat nekin vasta näkyä.
Totta on kuitenkin, että suomalaisnuorten oppimistulokset alkoivat heikentyä jo ennen leikkauksia, 2000-luvun puolivälissä. Koulussa on siis muitakin ongelmia kuin rahapula.
Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta huomenna keskiviikkona.
koulutus 
Tweet