Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Vähemmän näitä. Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet tuoretta jätesuunnitelmaa siitä, ettei se aseta selviä tavoitteita jätteiden vähentämiselle.
Suomi aikoo lisätä jätteenpolttoa rajusti
18.4.2008 0.00
Jätteenpolttokapasiteetti on Suomessa kolminkertaistettava, ilmenee hallituksen tuoreesta valtakunnallisesta jätesuunnitelmasta.
Suunnitelman mukaan tulevaisuudessa kolmasosa yhdyskuntajätteestä hyödynnetään energiana nykyisen yhdeksän prosentin sijaan.
Kierrätettävän yhdyskuntajätteen osuus on jätesuunnitelman mukaan nostettava 32 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä, ja enintään viidesosa siitä sijoitetaan kaatopaikoille. Yhdyskuntajätteen määrä pitää aluksi vakauttaa 2000-luvun alun tasolle, eli noin 2,3–2,5 miljoonan tonniin vuodessa, ja vuoteen 2016 mennessä jätemäärä on käännettävä laskuun esimerkiksi parantamalla tuotteiden materiaalitehokkuutta.
Ympäristöjärjestöt ovat moittineet jätesuunnitelmaa muun muassa siitä, ettei jätemäärien vähentämiselle ole asetettu määrällisiä tavoitteita.
Jätesuunnitelma on osa EU:ssa valmisteilla olevan jätedirektiivin vaatimuksia. Parlamentin ympäristövaliokunta äänesti direktiivistä viime viikolla.
Nyt hyväksytyn esityksen mukaan jäsenmaiden tulee vakauttaa jätteen määrä vuoden 2009 tasolle vuoteen 2012 mennessä, minkä jälkeen jätteen määrää on vähennettävä.
Vuoteen 2020 mennessä puolet talousjätteestä ja 70 prosenttia rakennus- ja teollisuusjätteestä on kierrätettävä. Jätteenpoltto ja kaatopaikalle kuljettaminen ovat viimeisiä keinoja jätteenkäsittelyyn, jos muuta vaihtoehtoa ei ole.
Jätteenpolttolaitokset voidaan EU:n mukaan katsoa jätteen hyödyntämiseksi vain, jos tietyt energiatehokkuusehdot täyttyvät. Ne voivat tällöin saada EU:n tukea, ja poltettavaksi tarkoitetun jätteen siirto maasta toiseen olisi helpompaa. Muussa tapauksessa jätteenpoltto katsotaan jätteestä huolehtimiseksi ja rinnastetaan kaatopaikalle sijoittamiseen.
Energiatehokkuus mainitaan myös Suomen jätesuunnitelmassa, mutta toistaiseksi siitä ei ole yksityiskohtaisia asetuksia.
Ympäristöministeriön ylitarkastajan Tarja-Riitta Blaubergin mielestä kyse on määrittelykysymyksestä.
”Jos Ekokemin polttolaitos Riihimäellä lämmittää puolet kaupungista, ei ole väliä, millä nimellä sitä kutsutaan. Tärkeintä on, millä ehdoilla polttaminen on hyväksyttävää.”
Jätesuunnitelman mukaan vain kierrätykseen kelpaamatonta jätettä voidaan polttaa.
Suomessa on kaksi jätteenpolttolaitosta, joista toinen sijaitsee Turussa ja toinen Riihimäellä. Uusi voimala on rakenteilla Kotkaan. Lisäksi jätteitä poltetaan rinnakkaispolttona esimerkiksi metsäteollisuudessa.
Parlamentti äänestää direktiivistä vielä täysistunnossa ensi kesäkuussa. Jos neuvosto hyväksyy parlamentin ehdotuksen, direktiivi tulee voimaan sellaisenaan. Muussa tapauksessa se menee sovitteluun.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
