Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
Askeleet kehitykseen. Post2015-tavoitteet kattavat niin ympäristökysymykset kuin köyhyyden vähentämisen. Klikkaa kuva suuremmaksi.
Kestävän kehityksen tavoitteet neuvoteltu – vääntöä ilmastokysymyksistä ja ihmisoikeuksista
3.8.2015 17.10
YK:n päämajassa New Yorkissa saatiin viikonloppuna sovittua uusista koko maailmaa koskevista kestävän kehityksen tavoitteista. Tavoitteet tulevat voimaan vuoden 2016 alussa ja ne korvaavat tänä vuonna päättyvät YK:n vuosituhattavoitteet.
Uusien kestävän kehityksen tavoitteiden keskeinen ajatus on, että kaikkialla maailmassa tarvitaan kestävää kehitystä – tasapaino on löydettävä köyhien maiden liian alhaisen elintason ja rikkaiden maiden liian korkean elintason välillä. Vanhat, vuonna 2000 laaditut vuosituhattavoitteet taas painottivat perinteistä kehitysyhteistyötä.
Post2015-tavoitteet eroavat vuosituhattavoitteissa myös siinä, että niitä on valmisteltu paljon pidempään. Vanhat vuosituhattavoitteet laadittiin nopeasti pienen asiantuntijajoukon voimin, kun taas uusia tavoitteita valmisteltiin yhteensä kaksi vuotta yhdessä eri maiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Tavoitteita on yhteensä 17. Ne kattavat laajasti kestävän kehityksen kentän köyhyyden poistamisesta ja eriarvoisuuden vähentämisestä aina ilmastoon sekä ihmisoikeuksiin. Neuvotteluja New Yorkissa seurannut Jouni Nissinen Kepasta kertoo, että vaikka tavoitteet eivät juuri muuttuneet valmistelluista ehdotuksista, neuvotteluissa käytiin tiukkaa vääntöä rahoituksesta sekä joistakin ilmastokysymyksiin ja ihmisoikeuksiin liittyvistä sanamuodoista.
”Ilmastoasioissa neuvottelut olivat tavallista maailmanpolitiikkaa – Yhdysvallat halusi kiristää ilmastopykälän hyväksymisellä rahoitusosioon vahvempia kirjauksia yritysten roolista kehitysyhteistyössä. Koska ilmasto oli EU:lle tärkeä, kompromissia väännettiin.”
Kehitysmaat taas eivät olleet tyytyväisiä kaikkiin asiakirjan ihmisoikeuslinjauksiin.
”Nykyiseen ihmisoikeuskäytäntöön liittyy kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, kuten YK:n ihmisoikeusjulistuksen lisäksi myös laajennettuja ihmisoikeuksia, kuten oikeus veteen ja terveydenhuoltoon sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Kehitysmaat halusivat vain sellaisia ihmisoikeuksiin liittyviä muotoiluja, jotka suoraan liittyvät olemassa oleviin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin eivätkä sellaisia, jotka olisivat epäsuorasti viitanneet esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin.”
Vanhoillisten maiden vastustuksen takia kestävän kehityksen tavoitteista jäi siis puuttumaan vähemmistöjen oikeuksien ja naisten seksuaalioikeuksien edistäminen.
Nissinen muistuttaa, että aivan yhtä olennaista kuin itse tavoitteet ovat ne indikaattorit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan. Tilastolliset ja numeroin mitattavat indikaattorit laaditaan maaliskuuhun 2016 mennessä. Hän on kuitenkin tyytyväinen Post2015-tavoitteisiin, kunhan ne vain toteutetaan.
”Tavoitteet ovat painavinta kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden sopimuskieltä vuosikausiin. Ne ovat todella paljon paremmat kuin Rio+20-kokouksen päätösasiakirja. Kansallisella tasolla on nyt iso vastuu, että nämä tavoitteet toteutetaan.”
Kestävä kehitys ihmisoikeudet ilmasto
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
