Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Kaupan kunkut

24.11.2006 5.56

Taina Ahtela

Suomi ei tarvitse Wal-Martia walmartisaatioon. Kauppa keskittyy ja halpakauppaketjut vahvistuvat ilmankin.

Suomen päivittäistavarakaupan markkinaosuudet 2005:

  • S-ryhmä 35,9 %
  • K-ryhmä 33,9 %
  • Tradeka 10,8 %
  • Suomen Spar 6,3 %
  • Muut 13,2 %.

Lähde: AC Nielsen.

Amerikkalaista Wal-Martia tuskin nähdään lähivuosina Suomessa, mutta kaupan keskittyminen ja halpakauppaketjujen vahvistuminen uhkaavat tuoda Wal-Martiin liitetyt lieveilmiöt meille ilmankin. S-ryhmän ja K-ryhmän yksittäiset markkinaosuudet Suomessa ovat sama luokkaa kuin Wal-Martilla Yhdysvalloissa.

SAK:n historiantutkija Tapio Bergholm nostaa asian esiin maanantaina julkaistun Wal-Mart - Globalisaation kova ydin -kirjan esipuheessa. Kirja on suomennos alunperin englanniksi ilmestyneestä artikkelikokoelmasta.

Wal-Martista on julkaistu kymmeniä kirjoja. Kauppajätti kiinnostaa, koska se antaa kasvot 2000-luvun kapitalismille: vapaiden markkinoiden ja kilpailun lait murenevat, kun markkinoita hallitsee muutama yksinvaltias.

Wal-Martin tekee vallankumoukselliseksi paitsi koko, myös sen tapa hyödyntää tietotekniikkaa ihmisten ja tavarakierron kontrolloimisessa. Tietotekniikan avulla koko ketjua ohjataan keskitetysti ylhäältä käsin.


Wal-Martin huono maine työnantajana tunnetaan, mutta oman osansa saavat myös tavarantoimittajat.

”Keskitetty ostovoima on ajanut tavarantoimittajat asemaan, jossa he käytännössä ostavat kauppaketjuilta hyllytilaa antamalla suuria alennuksia”, Bergholm sanoo.

Jatkuvan tehostamisen vaatiminen pakottaa tavarantoimittajat siirtämään tuotantoaan halpatuotantomaihin.

Myös Suomessa S-ryhmä ja K-ryhmä ovat kiristäneet ketjuohjaustaan, mikä on heikentänyt pienten tavarantoimittajien mahdollisuuksia saada tuotteensa suurten kauppojen hyllyille.

”Tarjontaa on paljon ja kilpailu kovenee, mutta samalla valikoimia pienennetään”, kertoo Jarmo Kalliomäki Helsingin herkkutukusta.

Erityisen hankala asema on pienillä lähi- ja luomuruoan tuottajilla.

”Monet pienleipomot ovat jo luovuttaneet, eivätkä edes yritä saada tuotteitaan suurten kauppaketjujen myymälöihin”, kertoo toimitusjohtaja Mika Väyrynen Suomen leipuriliitosta.


Bergholm pitää huolestuttavana, että Suomessakin kaupan töitä ositetaan ja vuokratyövoiman käyttö sekä silpputyöt lisääntyvät. Kiitos vahvan lainsäädännön ja toistaiseksi korkean järjestäytymisasteen Wal-Mart-maailma on Suomessa kuitenkin vielä kaukana.

”Suurin ero Yhdysvaltoihin on se, etteivät kaupan keskusliikkeet suhtaudu ay-liikkeeseen systemaattisen vihamielisesti. Esimerkiksi S-ryhmä toimii hyvässä yhteisymmärryksessä työntekijäjärjestöjen kanssa”, Bergholm sanoo.

Vastaava sopimussihteeri Juha Ojala Palvelualojen ammattiliitosta ei osoittelisi kauppaa toimialana sormella.

”Viime vuosina kaupan alalla on oikeastaan menty parempaan suuntaan. Jopa Lidl on petrannut paljon Suomeen tulonsa jälkeen”, Ojala sanoo.

Kotimaisilla halpakauppaketjuilla on perinteisesti ollut hyvä maine. Ojala kuitenkin myöntää, että halpakauppaideologia ja tehojen hakeminen keskitetysti lisäävät Wal-Mart-ilmiön riskiä.

”Kun kilpailu on kovaa, on henkilöstöpolitiikkakin kovaa.”

Mitä on walmartisaatio?

  • Wal-Mart on maailman suurin päivittäistavarakauppaketju ja Exxonin jälken maailman toiseksi suurin yritys. Ketjulla on yli 6 500 myymälää 15 maassa ja se työllistää 1,8 miljoonaa ihmistä. Liikevaihto 259 mrd. euroa.
  • Wal-Mart on ollut oikeudessa muun muassa ruokatuntien kieltämisestä, minimipalkkasopimusten rikkomisesta, palkattomien ylitöiden teettämisestä, laittomien siirtolaisten käytöstä sekä naisten järjestelmällisestä syrjinnästä.
  • Wal-Martin työntekijöiden työsuhde-edut ja vakuutukset ovat surkeat. Kiertääkseen velvoitteitaan Wal-Mart käyttää järjestelmällisesti osa-aikaisia ja määräaikaisia työntekijöitä.
  • Wal-Mart ei salli työntekijöiden järjestäytymistä Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Lähteet: www.walmart.com, www.talentum.com ja Tapio Bergholm.




Viite