Flickr / Land Rover Our Planet (CC-BY-ND)

Kiina pyrkii ilmastopolitiikan johtotähdeksi

2.7.2015 10.46

Lasse Leipola

Kiina toimitti tiistaina sitoumuksensa Pariisin ilmastosopimukseen. Maa ei edelleenkään lupaa tavoitetasoa omille päästöilleen vaan sitoumus on sidottu talouskasvuun.

Vuonna 2009 Kiina lupasi pienentää hiili-intensiteettiään, eli päästöjä suhteessa bruttokansantuotteeseen, 40-45 prosenttia 2020 mennessä. Alkuviikosta saadun ilmoituksen mukaan tässä ollaan jo pitkällä, sillä hiili-intensiteetti oli viime vuonna lähes 34 prosenttia pienempi kuin vuonna 2005. Uusi, vuoteen 2030 ulottuva sitoumus nostaa tavoitteen 60-65 prosenttiin.

Carbon Pulse -sivuston haastattelema Australian National Universityn ilmastokysymyksiin erikoistunut apulaisprofessori Frank Jotzo laskee, että Kiinan päästöintensiteetin vähennystavoite vaatii neljän prosentin vuosittaista tahtia, jollaista maa on jo noudattanut kymmenen vuoden ajan.

"Tuollaista vauhtia on harvoin pystytty pitämään missään yllä merkityksellisen aikajakson ajan, eikä yksikään merkittävä talous ole pystynyt siihen jatkuvasti 25 vuoden ajan. Sitoumuksen pitkä lista muista toimista on linjassa tavoitteen kokoluokan kanssa ja osoittaa Kiinan hallinnon päättäväisyyttä", Jotzo sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että Kiina voisi tehdä enemmänkin esimerkiksi energiantuotannon tehokkuuden suhteen. Samaisella Carbon Pulse -sivustolla haastateltu Li Shuo Greenpeacesta arvioi, ettei Kiinan tavoite ole linjassa kahden asteen tavoitteen kanssa.

"Hiili-intensiteettitavoitteessa ei myöskään tunnuta huomioivan valtavaa muutosta, joka on tapahtumassa. Hiilen, josta aiheutuu 80 prosenttia energiantuotannon päästöistä, kulutus putosi viime vuonna 2,9 prosenttia", Li sanoo.

Mutta mitä hiili-intensiteettiin sidottu vähennystavoite tarkoittaa varsinaisina päästöinä? Kiinan päästöt ovat noin kolminkertaistuneet 2000-luvulla ja olivat viime vuonna lähes 10 gigatonnia, mikä on enemmän kuin EU:lla ja Yhdysvalloilla yhteensä.

Ilmastouutissivusto RTCC arvioi sitoumuksen perusteella, että Kiinan päästöt saavuttavat huippunsa vuosina 2024-2028 jossain 10,6 ja 11,8 gigatonnin välillä. Laskelmassa on oletettu, että Kiinan talouskasvu hidastuu ajanjaksolla noin 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa.

Kiinan päästöt siis kasvaisivat seuraavan 15 vuoden aikana yhdestä kahteen gigatonnia. Vertailun vuoksi sekä Yhdysvaltain että EU:n sitoumukset johtavat kumpikin noin yhden gigatonnin vähennyksiin, Yhdysvaltojen osalta 2025 ja EU:n osalta 2030 mennessä.

Bloomberg New Energy Finance arvioi kesäkuussa, että Kiinan jo viime syksynä ensimmäisen kerran julkistama tavoite pysäyttää päästöjen kasvu vuoteen 2030 mennessä edellyttää hiili-intensiteetin puolittamista. Jo tuo olisi ollut hiili-intensiteetin osalta kunnianhimoisempi tavoite kuin millään muulla maalla (EU: -48% ja USA: -43%). Nyt Kiina siis lupasi vielä 10-15 prosenttiyksikköä enemmän kuin Bloomberg oli arvioinut.

Samassa arviossa verrattiin myös sitoumuksia nykyiseen politiikkaan, eli niin sanottuun "business as usual"-vaihtoehtoon. Kiinan osalta nykyinen politiikka on riittävää ja johtamassa sellaisenaan sen asettamaan tavoitteeseen. Yhdysvalloilta edellytetään 8 prosentin kiristystä, kun taas EU saavuttaisi tavoitteensa vaikka politiikkaa löysättäisiin.

Bloomberg New Energy Financen arvio siitä, että Kiinan nykypolitiikka on tavoitteeseen nähden riittävää ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö tavoite olisi kunnianhimoinen. Se tarkoittaa, että maan ilmastopolitiikassa on jo päästy enemmän kuin hyvään alkuun. Sitoumukseen kuuluva lupaus tuottaa viidennes energiasta päästöttömästi tarkoittaa, että maan on 15 vuodessa rakennettava päästötön energiantuotantoa vähintään yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa on tällä hetkellä sähköntuotantokapasiteettia. Se kertoo tulevaisuuden kunnianhimosta.

Tweet