Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Demokratia mulle nyt!
Campact
Ei hiilivoimaa. Saksaan Neurathiin rakennettavan jättihiilivoimalaa vastusti talvella valtava pahvinen ihmisketju. Kasvoina oli mielenosoittajien netissä lähettämiä kuvia.
11.4.2008 0.00
Saksassa kansa kaataa lakeja joukkovoimalla ja tekee netissä uusia. Poliittisista verkkoyhteisöistä on maailmalla kasvanut vastavoima puolueille ja etujärjestöille.
Kaksi amerikkalaismiestä tuskin olisi kymmenen vuotta sitten arvannut, että heidän nettivetoomuksestaan alkoi politiikan uusi aikakausi. 1998 Joan Bladesia ja Wes Boydia otti päähän, että poliitikot vatvoivat vatvomasta päästyään Bill Clintonin ja Monica Lewinskyn seksielämää ja paljon tärkeämmät asiat jäivät hyllylle. Heidän vetoomuksensa ”Move on – let’s talk about politics again” allekirjoitti neljännesmiljoona yhdysvaltalaista.
Iskulauseen alkuosasta tuli nimi uudelle vallankumoukselliselle organisaatiolle.
2003 MoveOn vastusti Irakin sotaa tukkimalla Valkoisen talon tietoliikenteen sadoillatuhansilla puhelinsoitoilla ja fakseilla. Kampanja sai parissa päivässä kokoon 400 000 dollaria. Nykyään MoveOn-verkostossa on 3,5 miljoonaa jäsentä.
Toiminnallinen nettidemokratia on levinnyt nopeasti ympäri maailmaa. Sen pioneereja ovat MoveOnin lisäksi australialainen GetUp ja 2004 perustettu saksalainen Campact.
Mutta miksi kansalaiset vaikuttavat netissä eivätkä kadulla tai äänestyskopissa?
“Internetin avulla on mahdollista kanavoida ja keskittää julkinen protesti sekä verkossa että todellisuudessa nopeasti ja halvalla juuri siihen hetkeen, jolla sillä on suurin vaikutus”, sanoo Campactin perustaja Christoph Bautz.
Campactin kautta saksalaiset ovat vaikuttaneet esimerkiksi saadakseen maahan lain, jonka mukaan kansanedustajien on kerrottava, mistä he saavat sivutuloja. He ovat jarruttaneet geenitekniikkaa koskevan lain vesittämistä ja panneet jäitä hattuun rautateiden yksityistämistä havitteleville.
Juuri nyt he vetoavat päättäjiin, jotta hatarin perustein Turkkiin karkotettu Gazale Salame pääsisi takaisin Saksaan miehensä ja kahden lapsensa luo. Salame tuli Saksaan vanhempiensa kanssa 6-vuotiaana pakolaisena Libanonista, mutta 17 vuotta myöhemmin hänet lähetettiin yllättäen raskaana ja yhden pienen lapsen kanssa Turkkiin. Vetoomuksen Salamen puolesta on allekirjoittanut yli 20 000 ihmistä.
“Netti auttaa kokoamaan yksittäisistä ihmisistä kansalaisten vastapainon etujärjestöjen ja suuryritysten lobbarivallalle, mutta poliittisen toiminnan keskipisteen pitää kuitenkin pysyä reaalimaailman julkisissa kiistelyissä ja osallistumisessa lihaa ja verta olevien ihmisten kanssa”, Bautz sanoo.
Campactin perustajat, Bautz, 34, ja Günter Metzges, 35, ovat valtiotieteilijöitä, joille demokratia on intohimo. Bautzilla on pitkä tausta ydinvoiman vastaisessa liikkeessä, ja hän oli mukana perustamassa Attacia Saksaan. Metzges väitteli pari vuotta sitten kansalaisjärjestöjen vaikutuksesta kansainväliseen päätöksentekoon.
Alkurahoituksensa Campact sai ruohonjuuritason yhteiskunnallista toimintaa rahoittavalta säätiöltä. Bewegungsstiftung, suomeksi Liikesäätiö, on noin sadan vaihtoehtoisesti orientoituneen perijän tai muun lahjoittajan perustama rahasto, jonka pääoma on 3,7 miljoonaa euroa.
Nykyään Campact toimii jäsentensä lahjoitusten varassa samoin kuin vastaavat järjestöt muualla maailmassa.
Kymmenen ihmistä työllistävän järjestön pääpaikka on Verdenin pikkukaupungissa lähellä Bremeniä. Entiselle kasarmille rakennettu ekojärjestöjen keskus on myös Bewegungsstiftungin kotipaikka.
Kolmen ja puolen vuoden aikana Campact on vaikuttanut noin kahdessakymmenessä aiheessa. Useiden prosessien kulkua on seurattu parikin vuotta. Jokaiseen kampanjaan tarjotaan netissä hyvin valmisteltua tietoa niille, jotka haluavat paneutua teemaan pintaa syvemmältä. Asiantuntemusta saadaan muun muassa neuvonantajapiiristä, jossa on kymmeniä vaikuttajia.
Yksi neuvonantajista on vihreän ajatushautomon Heinrich Böll -instituutin johtaja Barbara Unmüßig.
“Globalisaation aikakaudella, jolla valtion mahdollisuudet ohjata ja integroida ovat rajalliset, kansalaisyhteiskunnan täytyy korvata perinteisen poliittisen järjestelmän riittämättömyys”, hän sanoo.
Campact valitsee kampanja-aiheensa tarkasti. Teema ei saa olla liian vaikea, vaan se on voitava kiteyttää muutamaan keskeiseen vaatimukseen. Aiheen täytyy olla konkreettisen päätöksenteon kohteena, jolloin osallistujille voidaan antaa tunne, että elleivät he ole aktiivisia nyt, pian on myöhäistä. Vaatimuksilla on oltava reaalinen mahdollisuus mennä läpi ainakin osittain.
Aiheen käsittelylle pitää löytyä yhteistyökumppaneita järjestöjen ja kansanliikkeiden piiristä. Heidän asiantuntemuksensa auttaa tekemään nopeita tilannearvioita ja tarpeen vaatiessa muuttamaan strategiaa. Järjestöt taas saavat Campactin avulla julkisuutta ja lisävoimaa.
Campactin vaatimusten pitää olla hyväksyttäviä vähintään 40 prosentille väestöstä ja 80 prosentille Campactin verkoston jäsenistä. Tätä testataan kysymällä suunnitteluvaiheessa 500 satunnaisesti valitun uutiskirjeen tilaajan mielipidettä.
Uutiskirjettä, jonka kautta suurin osa tiedosta kulkee, tilaa 52 000 ihmistä ja määrä kasvaa päivittäin. Campact tietää heidän taustoistaan vähän.
“He ovat yhteiskunnan keskeltä tulevia ihmisiä, joilla ei välttämättä ole aikaa tai halua tiiviimpään osallistumiseen muilla areenoilla. Ei mitään tyypillistä mielenosoittajaporukkaa. Kirjava sekoitus laajassa mielessä vasemmistolaisten arvojen kannattajia”, Bautz kuvaa tyypillisiä aktiiveja tempauksissa tapaamiensa ihmisten perusteella.
Verkoston jäseneksi rekisteröityneet voivat osallistua foorumeihin, joissa keskustellaan ja suunnitellaan kampanjoiden vaiheita.
Ensimmäinen kansainvälinen nettidemokratian järjestö Avaaz sai alkunsa runsas vuosi sitten. Järjestöllä on työntekijöitä Genevessä, Lontoossa, New Yorkissa, Washingtonissa ja Rio de Janeirossa, ja sen uutiskirjettä tilaa jo kaksi miljoonaa ihmistä.
Seitsemällä kielellä julkaistavalla verkkosivulla ykkösaiheena on nyt Tiibet.
Lisää poliittisista verkkoyhteisöistä:
kansalaisjärjestöt demokratia tietotekniikka
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
