Fennovoima (CC-BY-NC-ND)

Fennovoimassa ei enää kiinnosta sähkö vaan rakennusurakka

30.6.2015 10.51

Lasse Leipola

Fennovoimasta on tullut pääosin Venäjän valtion ja suomalaisten veronmaksajien yhteinen ydinvoiman tulevaisuuden demonstraatiohanke. Näin voisi kärjistäen muotoilla epäonnisen voimalahankkeen viimeisimmät vaiheet. Fennovoiman on määrä jättää rakennuslupahakemuksensa tänään tiistaina. Samalla selviää, onko se saavuttanut periaatepäätöksen edellyttämän eurooppalaisen omistuksen 60 prosentin osuuden.

Kotimaisen teollisuuden yhteisenä sähköntuotantohankkeena lähes kymmenen vuotta sitten alkanut projekti ajautui vaikeuksiin Fukushiman 2011 ydinvoimalaonnettomuuden jälkimainingeissa. Suhtautuminen ydinvoimaan muuttui kriittisemmäksi ja uudet turvamääräykset nostivat kustannuksia, minkä seurauksena muun muassa kolmanneksen osuudella mukana ollut Eon, S-ryhmä ja Atria luopuivat hankkeesta syksyllä 2012.

Osakaskatoa saatiin paikattua puolitoista vuotta myöhemmin, kun laitostoimittajaksi valittu Venäjän valtion korportaatio Rosatom lähti mukaan hankkeeseen Eonilta vapautuneella 34 prosentin osuudella. Rosatom ei ollut niinkään kiinnostunut sähköntuotannosta, mutta se ei halunnut luopua hankkeesta, josta oli määrä tulla sen käyntikortti länsimarkkinoille.

Rosatom ei ole ainoa yritys, jonka ensisijainen kiinnostuksen kohde ei ole sähköntuontanto vaan oman ydinosaamisen edistäminen.

Rosatomin mukana voimalan rakentamiseen osallistuvat päähankkijoina sen tytäryhtiöt Gidropress, Atomenergomash ja Atomproekt sekä Rosatomin ”strateginen partneri” Titan-2. Kaikille niillekin on siis tarjolla arvokasta kokemusta ja länsimainen työnäyte. Nämä päähankkijat tekevät alihankintasopimuksia jopa satojen yritysten kanssa.

Viime elokuussa hankkeeseen omistajaksi mukaan tulleella torniolaisella nostopalveluyritys Havatorilla on aiempaa kokemusta Olkiluodon ydinvoimaloiden vuosihuolloista.

”Fennovoiman ydinvoimala luo mahdollisuuksia suomalaiselle alihankintateollisuudelle kehittää pitkäjänteisesti osaamistaan. Sitä kautta on mahdollista olla tulevaisuudessa mukana Rosatomin kanssa myös muissa Rosatomin ydinvoima-hankkeissa kansainvälisillä markkinoilla”, yhtiön toimitusjohtaja Jussi Yli-Niemi sanoi tuolloin tiedotteessa.

Havatorin lisäksi omistajien joukkoon ovat loppusuoralla liittyneet myös kolme muuta lähialueen yhtiötä (Andament, E. Helaakoski ja Kymppi Group), joiden intressit ja osaaminen liittyvät enemmän rakentamiseen ja kunnossapitoon kuin sähkön myymiseen. Sähköä osakkaille on kuitenkin luvassa, sillä Fennovoima on niin sanottu Mankala-yhtiö, eli taloudellisen voiton sijaan sen on tarkoitus tuottaa omistajilleen sähköä omistusosuuksien mukaisella jakosuhteella.

Paikallisten rakennus- ja huoltoyhtiöiden lisäksi uutena mukaan on lähtenyt viimeisen reilun vuoden aikana ainoastaan Oulun kaupunki, joka voi hyötyä sähkön lisäksi hankkeen työllistävästä vaikutuksesta. Muutenkin koko hanke on yhä enemmän kunnallisten energiayhtiöiden varassa, sillä teollisuuden, jolle hankkeen piti tuoda edullista sähköä, usko ydinvoiman kannattavuuteen on horjunut. Hankkeesta ovat luopuneet muun muassa Atria, Kesko ja S-ryhmä sekä joukko kansainvälisiä yrityksiä kuten Aga, Boliden ja Componenta.

Rosatomin ja kunnallisten energiayhtiöiden lisäksi hankkeessa onkin enää omistajina vain kourallinen muita yrityksiä. Näistä suurin ovat Outokumpu, josta valtio omistaa merkittävän osuuden. Lisäksi hankkeessa ovat vielä mukana Myllyn paras, Rautaruukki ja Valio sekä edellämainitut paikalliset rakennus- ja huoltoyhtiöt. Keskon kiinteistöyhtiö Kestra päätti jättää projektin, mutta Fennovoima listaa sen yhä sivuillaan omistajaksi.

Alueellisia, enimmäkseen kuntien omistamia, sähköyhtiöitä on omistajien joukossa 39 sekä näiden lisäksi Oulun kaupunki. Niiden ja osittain valtio-omisteisten Outokummun kautta hankkeessa on välillisesti kiinni myös paljon veronmaksajien rahaa.

Muun muassa Greenpeace on selvittänyt ja varoittanut, että Fennovoima-investoinnista tulee kuntien osalta kannattava vasta vuosikymmenten kuluttua – jos silloinkaan. Voimalan on määrä aloittaa sähköntuotanto vuonna 2024.

Kahdeksan vuotta Fennovoimaa

Heinäkuu 2007. Fennovoima Oy perustetaan.

Tammikuu 2009. Fennovoima jättää periaatepäätöshakemuksen ydinvoimalan rakentamisesta.

Heinäkuu 2010. Eduskunta hyväksyy Fennovoiman periaateluvan.

Lokakuu 2011. Fennovoima ilmoittaa, että se on valinnut rakennuspaikaksi Pyhäjoen Hanhikiven. Muut vaihtoehdot olivat Simo ja Ruotsinpyhtää.

Elokuu 2012. Joukko yrityksiä, muun muassa S-ryhmä ja Atria, jättää hankkeen.

Lokakuu 2012. Eon luopuu 34 prosentin osuudestaan hankkeessa.

Joulukuu 2013. Fennovoima sopii 1200 megawatin voimalan toimittamisesta venäläisen Rosatomin kanssa. Hankkeen alkuvaiheessa yhtiö suunnitteli 1800 megawatin voimalaa, jonka toimittaja olisi ollut ranskalainen Areva tai japanilainen Toshiba.

Helmikuu 2014. Fennovoima ilmoittaa suomalaisomistuksen olevan 50,2 prosenttia.

Maaliskuu 2014. Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima ottii haltuunsa Eonilta vapautuneen 34 prosentin omistusosuuden. Kesko ilmoitti, ettei sen tytäryhtiö Kestra osallistu hankkeeseen, mikä pudotti kotimaisuusasteen alle puoleen.

Joulukuu 2014. Eduskunta hyväksyy täydennetyn periaatepäätöksen, johon kuuluu vaatimus 60 prosentin kotimaisesta (=eurooppalaisesta) omistuksesta.

Kesäkuu 2015. Fennovoima jättää rakennuslupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle.

Juttu on päivitetty klo 11.12. Toisin kuin jutussa alun perin väitettiin Suomen valtio ei enää ole merkittävä Rautaruukin omistaja.

Tweet