Wikimedia Commons / Andrew Tatlow

Onko turvapaikkajärjestelmän kriisi hyvä asia?

24.6.2015 15.34

Kati Pietarinen

EU:n pakolaispolitiikka on kriisissä. Julkisuudessa keskitytään lähinnä seuraamaan EU-maiden riitelyä 40 000 turvapaikanhakijan uudelleensijoittamisesta maiden kesken. Paljon suurempi vaikutus olisi kuitenkin sillä, jos Italia toteuttaisi viime viikolla väläyttämänsä aikeen myöntää maahan saapuville siirtolaisille Schengen-viisumit, joilla he pääsisivät matkustamaan eteenpäin muihin maihin, tai jos turvapaikkahakemusten käsittelymaan määräävä Dublin-asetus murenisi. Siitä saatiin viitteitä, kun Unkari julisti lopettavansa asetuksen noudattamisen toistaiseksi, vaikka julistus sittemmin peruttiin.

Tällaisen muutokset voisivat johtaa komission suunnitelmia laajempaan taakanjakoon. Turvapaikanhakijoille ne olisivat voitto.

 

Yle kertoi tänään nimettömien EU-lähteiden pohjalta, että 40 000 Välimeren yli tullutta turvapaikanhakijaa ei jaeta jäsenmaiden kesken pakollisesti. Sen sijaan EU-maat suunnittelevat, että sama määrä ihmisiä jaettaisiin vapaaehtoisesti. Syynä muutokseen oli Ylen mukaan se, että niin moni EU-maa vastusti siirtoja, että asia olisi kaatunut mahdollisessa äänestyksessä. Asiasta päätetään loppuviikosta.

Suomen hallitus päätti puolestaan tänään, että EU-maista siirrettäviä turvapaikanhakijoita ei ehdottomasti vähennettäisi pakolaiskiintiöstä, kuten aiemmin suunniteltiin. Asia on nyt auki. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ei myöskään vahvistanut, että Suomi ottaa vastaan EU-komission ehdottamat 793 ihmistä kahdessa vuodessa.

”Tämä on sitten heinäkuun prosessi. Se on vielä auki”,  Sipilä sanoi tänään toimittajille.

Siitäkään ei ole päätetty, pidetäänkö kiintiö aiempien vuosien 750:ssä vai tämän vuoden mukaisessa 1050:ssa, jonka päälle tulevat EU:sta siirrettävät turvapaikanhakijat tulevat. Jos lähtökohtana on 750:n hengen kiintiö, kiintiö käytännössä pienenee tästä vuodesta.

Koko EU:n tasolla turvapaikanhakijoiden jaon muuttuminen vapaaehtoiseksi voi tarkoittaa, että EU:n suunnittelema 40 000 Italiaan ja Kreikkaan saapuneen turvapaikanhakijan uudelleenjako eri jäsenmaiden kesken ei toteudu suunnitellussa mittakaavassa.

 

Suurempi merkitys saattaa kuitenkin olla sillä, että Unkarin hallitus tiedotti eilen lakanneensa toistaiseksi ottamasta vastaan maahan palautettavia turvapaikanhakijoita niin sanotun Dublin-järjestelmän puitteissa, koska maalla ei ole tähän resursseja. Hallituksen tiedotteen mukaan Unkariin on kesäkuuhun mennessä saapunut tänä vuonna 60 000 ihmistä ilman papereita. Suuri osa Unkariin saapuvista turvapaikanhakijoista pyrkii eteenpäin, kohti Länsi-Eurooppaa.

Dublin-säännöissä eritellään perusteet sille, missä maassa turvapaikkaa on haettava. Useimmissa tapauksissa turvapaikkaa on haettava siitä jäsenmaasta, johon henkilö ensimmäiseksi saapuu. Jos ihminen kuitenkin matkaa eteenpäin toiseen EU-maahan ja hakee turvapaikkaa sieltä, hänet palautetaan ensimmäiseen maahan hakemuksen käsittelyä varten.

Tänään Unkarin ulkoministeri pyörsi julistuksen ja lupasi, että Unkari noudattaa Dublin-asetusta. Ministerin mukaan Unkari kuitenkin vastustaa tällä hetkellä käsillä olevaa 6000-7000 muualle päätyneen turvapaikanhakijan palauttamista Unkariin. Ministerin mukaan nämä ihmiset ovat kulkeneet Unkariin alun perin Kreikan kautta: heidät pitäisi siis palauttaa Kreikkaan.

Turvapaikanhakijoita ei ole vuoden 2011 jälkeen useimmista jäsenmaista palautettu Kreikkaan, koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi silloin turvapaikanhakijoiden kohtelun maassa vaarantavan heidän ihmisoikeutensa. Jos Unkari saa vaatimuksensa läpi, Unkariin palauttamatta jääneet turvapaikanhakijat tuskin lähetettäisiin Kreikkaan: henkilöt jäisivät todennäköisesti muualle Eurooppaan. Se murentaisi Dublin-järjestelmää.

Järjestelmä on jo nyt epämääräinen: käytännössä viime vuosina Italiaan saapuvilta siirtolaisilta ei ole viime vuosina välttämättä otettu henkilötietoja tai sormenjälkiä. Siksi moni Italiasta esimerkiksi Ruotsiin päätynyt onkin saanut turvapaikan sieltä. Maiden tilanteen vuoksi tiettyihin haavoittuvaisiin kategorioihin kuuluvia henkilöitä ei välttämättä palauteta Italiaan tai Maltalle: esimerkiksi Suomesta ei Ylen mukaan lähetetä näihin maihin alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

Unkarin eilisestä Dublin-päätöksestä ensimmäisenä kertonut itävaltalaislehti Die Presse arvioi, että päätös voi johtaa ketjureaktioon, jos Italia innostuu tekemään samanlaisen julistuksen. Se on epätodennäköisempää nyt kun Unkari pyörsi julistuksen, mutta ei mahdotonta. Viime viikolla Italian pääministeri Matteo Renzi ehdotti, että jos taakanjako ei muuten toteudu, Italia voi ryhtyä myöntämään maahan saapuville turvapaikanhakijoille Schengen-viisumeja. Niillä siirtolaiset pääsisivät ainakin teoriassa vapaasti liikkumaan eteenpäin ja hakemaan turvapaikkaa valitsemastaan EU-maasta. Ilman virallista julistusta Dublinista lähtemisestäkin maiden on mahdollista jatkaa epävirallisesti linjaa, jossa sormenjälkiä tulijoilta ei oteta. 

Jos turvapaikanhakijat voisivat liikkua viisumien myötä rajojen yli ilman pelkoa Dublin-järjestelmän mukaisesta palautuksesta, paljon komission kaavailemaa laajempi taakanjako voisi tapahtua itsestään. Se ei takaisi tulijoiden tasaista jakautumista eri maihin, vaan käytännössä suuri osa tulokkaista hakeutuisi todennäköisesti Saksaan ja Ruotsiin.

Asiat tuskin etenisivät niin helposti: Ranska on viime viikkoina ollut päästämättä siirtolaisia Italiasta maahan, ja Sveitsi on uhannut sulkea rajansa. Unkari on julistanut rakentavansa Serbian rajalle muurin tulijoita vastaan. Jos Italia alkaisi jakaa Schengen-viisumeja, ja muut jäsenmaat sulkisivat rajansa niiden kanssa saapuvilta, toimi voisi ajaa koko unionin kriisiin.

Turvapaikanhakijoiden kannalta Schengen-viisumit ja Dublin-järjestelmän murentuminen olisivat voitto. Ihmisoikeusjärjestöt ovat vuosia kritisoineet Dublin-järjestelmää, jossa ihmisiä pallotellaan eri maiden välillä. EU-tuomioistuin päätti vuonna 2013, että yksin turvapaikkaa hakevia alaikäisiä ei saisi prosessin pituuden ja lasten haavoittuvaisuuden vuoksi lähettää maasta toiseen, ja asiasta suunnitellaan myös EU-lainsäädäntöä.

pakolaisuus 

Tweet