Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
Monta liikkuvaa osaa. Fennovoiman hankkeen kohtalo riippuu muun muassa Voimaosakeyhtiö SF:n, Fortumin ja työ- ja elinkeinoministeriön toimista.
Aika käy vähiin: Fennovoiman tulevaisuus yhä hämärän peitossa
18.6.2015 10.29
Niin virkamiehille, poliitikoille kuin lainoppineille on epäselvää, mitä Fennovoiman voimalahankkeelle tapahtuu. Fennovoiman on jätettävä rakentamislupahakemus Pyhäjoelle rakennettavasta ydinlaitoksesta kesäkuun loppuun mennessä tai periaatepäätös raukeaa.
Hallituksen viime syksynä tekemä ja eduskunnan joulukuussa hyväksymä periaatepäätös annettiin sillä ehdolla, että vähintään 60 prosenttia Fennovoiman omistuksesta on EU:n tai Efta-maiden alueelta. Ehto perustuu lakiin ulkomaisten yritysostojen seurannasta, jonka tarkoituksena on rajoittaa vaikutusvallan siirtymistä ulkomaalaisille, jos erittäin tärkeä kansallinen etu sitä vaatii.
Vielä ei ole varmaa, tuleeko Fennovoiman omistus täyttämään ehdon. Yksinkertaisin ja varmin tapa yltää tavoitteeseen on se, että energiayhtiö Fortum vahvistaa osallistumisensa hankkeeseen. Yhtiö lupautui joulukuussa mukaan 15 prosentin osuudella sillä ehdolla, että se saa venäläisiä vesivoimaloita. Fortum on kuitenkin yhä vaitonainen näiden kauppojen etenemisestä, vaikka Fennovoiman aika on käymässä vähiin.
Ympäristöoikeuden professori Kai Kokon mukaan ehto eurooppalaisista omistajista on poliittinen ehto, jota ydinenergialaki ei määrittele.
Ydinenergialain mukaan lupa voidaan myöntää, jos ydinlaitoksen rakentaminen katsotaan valtioneuvoston tekemässä ja eduskunnan hyväksymässä periaatepäätöksessä yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi. Lisäksi edellytetään, että rakentaminen täyttää muun muassa turvallisuutta, sijoituspaikkaa ja asiantuntemusta määrittelevät ehdot.
Kokko ei halua ehdottomasti sanoa, voidaanko rakentamislupa lain mukaan myöntää, jos hanke täyttää omistajuusehtoa lukuunottamatta kaikki muut ehdot.
”Tämä on aika poikkeuksellinen tilanne. Sanotaanko niin, että tämä on tällainen hard case, johon on vaikea antaa suoraa vastausta.”
Kokon on kuitenkin vaikea kuvitella luottamus- ja suhteellisuusperiaatteen valossa, että yksittäinen poliittinen ehto oikeuttaisi eduskunnan vahvistaman periaatepäätöksen sivuuttamiseen, ellei muualla laissa ole siihen tukea. Hänestä on epätodennäköistä, että Fennovoima jättäisi missään tapauksessa hakematta lupaa rakentamiselle, kun Hanhikivellä tehdään jo maansiirtotöitä.
”Jos lupa hylätään sillä perusteella, ettei omistusosuusehto ole täyttynyt, yhtiö varmasti valittaa päätöksestä. Sen jälkeen luvan epäämistä arvioidaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa ennen kaikkea ydinenergialain perusteella.”
Teollisuusneuvos Herkko Plit työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että ministeriöllä on velvollisuus käsitellä hakemus, joka jätetään. Hän ei osaa sanoa, aloittaako ministeriö pitkän lausuntokierroksen, jos omistusosuusehto ei täyty.
Miten käsittelette hakemuksen, jos ehto ei täyty?
”En lähde ennakoimaan, mitkä mahdolliset skenaariot ovat sen jälkeen, kun hakemus tulee. Lähtökohtamme on, että menemme ihan ydinenergialain mukaan.”
Kuinka paljon laki ohjaa sitä, miten teidän kuuluu käsitellä rakentamislupahakemusta?
”Ainahan lainsäädäntö on sellaista, että siihen ei ole jokaista asiaa kirjattu. Jos on joku asia, jota ydinenergialaki ei määrittele, silloin joudumme miettimään, mikä on toimintatapa sen suhteen.”
Kuka päättää, miten etenette tällaisessa tapauksessa?
”Meillä on virkamiesjohto ja jos sieltä ei löydy niin sitten viime kädessä ministeri ohjaa talon toimintaa. Ministerikään ei kuitenkaan tee lainvastaisia päätöksiä.”
Mikä tarkoitatte lainvastaisella päätöksellä?
”Emme tee lainvastaistaista toimintaa, joten en edes lähde spekuloimaan, mitä se voisi olla.”
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) vakuuttaa, että Fennovoiman hanke tulee hänen hoidettavakseen ”niistä lähtökohdista, joihin hanke edellisellä hallituskaudella jäi”. Ministeri ei halunnut kommentoida asiaa enempää.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
