Vähemmän maistereita ja nuorisojärjestöt töihin – Matti Vanhanen kertoo, miten kunnilta säästetään miljardi

Aila Kaunisvaara / Flickr

säästölistalla. Kirjastolain avaaminen on osa miljardin säästöpakettia. Matti Vanhanen ei silti usko, että pienet kunnat luopuvat kirjastoistaan. Kuvassa Tapiolan kirjasto Espoossa.

Vähemmän maistereita ja nuorisojärjestöt töihin – Matti Vanhanen kertoo, miten kunnilta säästetään miljardi

7.6.2015 17.44

Annakaisa Suni

Perusporvarihallitus aikoo säätää lain, jonka mukaan lakeja ei tarvitse noudattaa. Hallitusohjelman liitteen kolme mukaan kunnat voivat jatkossa päättää, millä tavalla ne järjestävät muun muassa nuorisolain, kirjastolain ja museolain mukaisia palveluja. Muutos on osa miljardin euron säästöpakettia kunnilta.

Kirjaus on herättänyt pelkoja, osin siksi, että se on yksi hallitusohjelman vaikeimmin tulkittavista. Hämmennystä lisää se, että listaa ei sorvattu hallitusneuvotteluissa Juha Rehulan (kesk) rakenneuudistusryhmässä, joka työnkuvauksensa mukaan käsitteli aluehallintoa ja kuntien tehtäviä. Sen sijaan lista valmisteltiin ex-pääministeri Matti Vanhasen (kesk) johdolla ryhmässä, joka perustettiin neuvottelujen loppuvaiheessa ja jonka kokoonpanoa ja tehtävää ei julkistettu. Vanhanen sanoi tuolloin Helsingin Sanomille, että kyseessä on "vähän sellainen salainen työryhmä".

Nyt Matti Vanhanen raottaa salaisuuden verhoa ja kertoo Vihreälle Langalle, mitä kirjauksella haetaan.

Tarkoitus on, että kunnat muun muassa siirtäisivät tehtäviään kansalaisjärjestöjen hoidettaviksi. Järjestöt saisivat kunnalta korvauksen työstään.

"Esimerkiksi nuorisotoimen kohdalla jossakin pienessä kunnassa tehtävän toteuttamisen voisi antaa nuorisojärjestöille", Vanhanen sanoo.

Samoin esimerkiksi liikuntalaissa määritellyn liikunnan järjestämisen ja liikuntapaikkojen tarjoamisen voisi hoitaa urheiluseura.

"Ollessani 1980-luvulla nuorisoneuvoston puheenjohtaja pidin puheen siitä, miksei nuorisotoimeen käytettyjä määrärahoja jaettaisi alueella toimivien nuorisojärjestöjen kesken ja sovittaisi niiden työnjaosta. Joissakin tapauksissa tämäntyyppiset kokeilut voisivat olla paikallaan sen sijaan, että kunnalla on yksi nuorisosihteeri, joka yrittää tehdä kaiken."

Vanhasen mukaan nyt listatut 16 lakia (lista alla) on valittu siksi, että niissä on lakisääteisiä, mutta ei pakollisia tehtäviä. Hallitus voi yrittää löytää vielä lisää lakeja.

Kunnat ovat suhtautuneet positiivisesti siihen, että ne saavat jatkossa vapaammin valita, miten ne tehtäviään toteuttavat. Kuntaliiton ruotsinkielisen yksikön johtaja Kristina Wikberg kuitenkin pohtii Svenska Ylen haastattelussa, että lopputulos voi olla erilainen eri kunnissa.

"Tarkoitushan on voida valita ja miettiä, mikä on kaikkein tärkeintä. Onko tärkeintä antaa vanhuksille arvokas vanhuus, kirjastopalvelut vai pienet oppilaat koululuokissa?"

Wikbergin mukaan vaaleilla valitut kuntapäättäjät tekevät juuri näitä valintoja.

Tarkoittaako laki lakien noudattamatta jättämisestä siis sitä, että jotkut palvelut loppuvat kunnissa? Esimerkiksi Kuntien asiantuntijat ry:n toiminnanjohtaja Jussi Näri kirjoittaa, että kirjastolain velvoittavuudesta tinkiminen avaa tien helpoille hätäratkaisuille kirjastoista leikkaamalla.

Matti Vanhasen mukaan vastaus siihen, pitääkö kunnan ylläpitää kirjastotoimea, selkiytyy tarkemmassa lainsäädäntötyössä. Hän ei usko, että kirjasto voisi esimerkiksi siirtyä pelkästään nettiin, vaikka hallitus puhuukin paljon digitalisaatiosta.

Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja ja vihreä kaupunginvaltuutettu Jukka Relander sanoo Vihreälle Langalle, että palvelut voivat vähentyä nimenomaan pienissä, keskustajohtoisissa kunnissa. Matti Vanhanen ei ole samaa mieltä.

Vanhanen sanoo olevansa varma, että esimerkiksi hänen omassa kunnassaan Nurmijärvellä halutaan nimenomaan pitää huolta kirjastotoimesta ja museotoimesta.

"Tämä saattaa olla enemmän laitostuneiden kuntien ja kaupunkien kuin pienten kuntien ongelma."

Listatuissa 16 laissa määritettyjen tehtävien kokonaiskustannukset kunnille ovat noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Jo kymmenen prosentin säästöillä saataisiin kokoon 150 miljoonaa, Vanhanen toteaa.

Hallitusneuvotteluissa ei määritelty säästötavoitetta listalle, mutta 150 miljoonaa kuvaa Vanhasen mukaan mahdollista mittaluokkaa. Puuttuu siis vielä 850 miljoonaa miljardin säästötavoitteesta.

Suurin osa kuntasäästöistä, "useampia satoja miljoonia euroja", tulee Vanhasen mukaan kelpoisuusvaatimuksia lieventämällä. Se tarkoittaa sitä, että kunnilla töissä olevilla henkilöillä olisi jatkossa alempi koulutus, esimerkiksi kandidaatin tutkinto maisterin sijaan. Silloin heille voitaisiin maksaa pienempää palkkaa.

Hallitus on myös toisaalla hallitusohjelmassa kertonut tavoitteekseen maisterien määrän vähentämisen. Lyhyemmän koulutuksen on jatkossa määrä tuoda suuria säästöjä myös yliopistoille.

Kuntien säästömiljardissa on mukana myös koulukuljetusten, vammaiskuljetusten ja Kelan kuljetusten yhteensovittaminen, joka voisi Vanhasen mukaan tuoda noin sadan miljoonan euron säästön. Suunnitteluvelvoitteita vähentämällä voisi lisäksi säästyä 60 miljoonaa.

Hallitus aikoo myös tarkastella uudelleen äskettäin tehtyä sairaankuljetuksen uudistusta, jossa luovuttiin laajalti yksityisten sairaankuljetusyritysten käytöstä. Vanhasen mukaan palvelun taso parani, mutta kuljetuskustannukset nousivat 60 miljoonalla eurolla. Samalla alalla toimivien yritysten määrä putosi noin 200:sta 40:een.

"Palvelun laatu on nykyisin parempi, mutta onko meillä varaa maksaa siitä laadusta?" Vanhanen kysyy.

Näin kunnat voisivat säästää miljardin

Luvut perustuvat Matti Vanhasen suuntaa-antaviin esimerkkeihin hallituksen suunnitelmista.

Kelpoisuusvaatimusten lieventäminen, käytännössä esimerkiksi maisterien korvaaminen pienempipalkkaisilla kandidaatin tutkinnon suorittaneilla: useampia satoja miljoonia euroja
Kuntien valinnanvapauden lisääminen esimerkiksi nuorisolain ja kirjastolain (täydellinen lista alla) toteuttamisessa: n. 150 miljoonaa euroa
Koulukuljetusten, vammaiskuljetusten ja Kelan kuljetusten yhdistäminen: n. 100 miljoonaa euroa
Valvontajärjestelmien karsiminen: n. 70 miljoonaa euroa
Sairaankuljetusten yksityistäminen: n. 60 miljoonaa euroa

Näiden lakien suhteen hallitus antaa kunnille vapaat kädet